Sipilä kiittelee EU:n puolustusulottuvuuden nopeaa kehitystä – "Emme ole lähettämässä joukkoja Ranskan entisiin siirtomaihin"
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on positiivisesti yllättynyt EU:n puolustusulottuvuuden nopeasta kehittymisestä.
– Nyt suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia. Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa. Haluan korostaa, että EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen myös kansalaistemme turvallisuudesta, ei pelkästään kriisinhallinnasta, Sipilä sanoi puheessaan UKK-seuran vuosikokouksessa.
Samalla Sipilä oikoi Ranskan interventioaloitteeseen liittyviä huhuja.
– Kyse ei ole valmiusjoukon perustamisesta emmekä ole lähettämässä joukkoja Ranskan entisiin siirtomaihin. Mahdollisiin operaatioihin osallistumista koskevat päätökset tehtäisiin aina kansallisesti. Myös Itämeren alue on mukana maantieteellisten painopisteiden joukossa. Tämä on meille tärkeää.
Sipilän mukaan viime aikoina allekirjoitettujen puolustusyhteistyöpöytäkirjojen sitovuutta on usein joko tahallisesti tai tahattomasti liioiteltu.
– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata sen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin.
Pääministerin mukaan kaikki nämä elementit ovat harkinnassa mukana joka hetki.
– Kaikki toimet ovat tarkkaan harkittuja ja ulkopoliittisessa johdossa läpi keskusteltuja, hän painotti.
Pääministeri sanoi haluavansa pitää Suomen vaikuttamisen etulinjassa EU:ssa sekä oikeusvaltion puolustamisessa, puolustusyhteistyön kehittämisessä että ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa.
Ensi vuotta voi Sipilän mukaan kutsua jopa EU:n supervuodeksi.
– Meillä on edessämme EU-vaalit, komission muodostaminen, neuvoston viisivuotisen strategian hyväksyminen, neuvottelut unionin budjetista sekä sokerina pohjalla Suomen oma EU-puheenjohtajuus. Menestyminen vaatii raakaa työtä, mutta myös selkeän tavoitteen, jota kohti kulkea.
Sipilän mukaan hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu.
– Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista ja edistää yhteisten päätösten syntymistä. Me näemme ja ajamme tiukasti Euroopan yhteistä etua, mutta sopivasti suomalaisin aromein. Ensi vuoden jälkipuoliskolla sinivalkoinen kädenjälkemme näkyy eurooppalaisella agendalla.
Puheessaan pääministeri hahmotteli myös, millainen Euroopan unionin pitäisi hänen mielestään olla vuonna 2025.
Sipilän unionissa määrätietoisilla toimilla populismilta on viety pohja pois ja usko kansanvaltaiseen päätöksentekoon sekä yhtenäiseen Euroopan unioniin on vahva. Unioni olisi myös ilmastopolitiikan johtava toimija maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä.
Samalla ilmastopolitiikan valinnat ja päätökset näkyisivät kuluttajan jokapäiväisessä elämässä. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet Afrikassakin olisivat lisänneet nuorten toivoa hyvästä elämästä.
Sipilän unioni m/2025 olisi ,myös kantanut globaali avastuutaan ja auttanut hillitsemään pakolaisvirtoja, puuttunut pakolaisvirtojen syihin ja vähentänyt köyhyyttä.
Henkilökohtaista suojelua tarvitseva pakolainen saisi Euroopasta turvapaikan. Laillinen maahanmuutto olisi poistanut työvoimapulaa ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet.
Talous- ja rahaliittoa olisi Sipilän ideaaliunionissa uudistettu tavalla, joka luo vaurautta ja vakautta, mutta samalla se olisi varautuneempi tuleviin kriiseihin. Pankkiunioni olisi valmis ja EMU:n puuttuvat kriisinratkaisun välineet rakennettu yhteistä tiekarttaa noudattaen.
Unioni olisi vahva toimija niin kauppapolitiikassa kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eikä sen ylitse voisi kävellä. Unionilla olisi yhtenäiset ja toimivat sisämarkkinat sekä maailman paras tutkimus ja innovaatiopolitiikka, pääministeri listasi.