Shakkia, mosaiikkeja ja riikinkukkoja – Ceausescujen "Tamminiemessä" voi kurkistaa diktaattoriperheen yksityiselämään

Romania

Romaniaa tyrannin ottein johtanut Nicolae Ceausescu (1918-1989) koki puolisoineen kansansa käsissä karun kohtalon. Ceausescun ajasta muistuttaa pääkaupunki Bukarestissa yhä monikin asia, varsinkin jättimäinen hallintopalatsi ympäröivine bulevardeineen.

Vihatun diktaattorin yksityiselämään voi sen sijaan kurkistaa oikeastaan vain yhdessä paikassa. Muutaman kilometrin päässä Bukarestin keskustasta pohjoiseen sijaitseva Kevätpalatsi toimi Ceausescun ja ja hänen perheensä virka-asuntona ja kotina 1960-luvun lopulta diktaattoripariskunnan kukistumiseen asti.

Autenttisena kotimuseona presidentti Urho Kekkosen Tamminiemen tavoin säilytetty paikka on ollut vierailijoille avoinna vasta noin vuosikymmenen ajan. Suomenmaa tutustui museoon lokakuun lopulla.

Ceausescujen entinen koti löytyy pitkän puiden reunustaman kadun päästä hienostuneesta ja kauniista Primaveriin puistomaisesta kaupunginosasta. Vielä 1980-luvulla alue oli aidattu ja turvallisuuspoliisi Securitaten valvonnassa vuorokauden ympäri. Alueella oli vain kuusi taloa, eivätkä ulkopuoliset tienneet, missä niistä Ceausescut asuivat. Asia oli tarkoin varjeltu valtiosalaisuus.

Ceaușescun suuruudenhulluuden kyllästämä vallanhimo heijastuu vahvasti myös hänen entiseen kotiinsa. Kevätpalatsissa on nähtävillä ylenpalttista ylellisyyttä, joka on kuitenkin saanut omanlaisensa omaperäisen romanialaisen sävyn.

Diktaattorin mieltymyksistä kertovat marmoroidut portaikot, käsintehdyillä paneeleilla peitetyt seinät, taidokkaat puukaiverrukset, kristallikruunut, käsintehdyt kankaat ja romanialaisten taiteilijoiden maalaukset.

Opastetulla kierroksella valokuvaaminen on tiukasti kielletty, mutta 4500 neliömetrin palatsin huoneita ja sisustusta esitellään muuten avoimesti. Perhe-elämästä kertovat myös Ceausescun lasten Valentinin, Zoian ja Nicun huoneet.

Kolmikosta on elossa enää vanhempi poika Valentin (s.1948), joka ei koskaan osallistunut politiikkaan vaan työskenteli ydinfyysikkona. Tytär Zoia kuoli keuhkosyöpään vuonna 2006 ja Nicolae Ceausescun seuraajaksi kaavailtu nuorempi poika Nicu maksakirroosiin vuonna 1996.

Rakennuksen sisustuksen hallitseva elementti on mosaiikki, joita on lähes kaikkialla. Näyttävimmät ja erikoisimmat löytyvät rakennuksen uima-allasta ympäröiviltä seiniltä, joilla on miljoona mosaiikkipalaa. Ceausescu palkitsi mosaiikin tehneet taiteilijat päästämällä heidät muuttamaan maasta teosten valmistumisen jälkeen.

14-metrisessä ja kolme metriä syvässä uima-altaassa on kaksi porrasriviä, joista toiset laskeutuvat alas loivasti ja toiset ovat erittäin jyrkät. Pariskunnan kerrotaan käyttäneen eri portaita, mutta kumpi käytti kumpia, on jäänyt kiistanalaiseksi. Joidenkin lähteiden mukaan uima-allas oli käytössä vain harvoin, koska Ceausescut pelkäsivät vettä.

Talon mosaiikeissa, maalauksissa ja seinävaatteissa toistuu varsinkin yksi teema: riikinkukot. Ceausescu ihastui näyttäviin lintuihin tiettävästi nähtyään niitä keisari Hirohiton puutarhassa Japanin-vierailullaan 1975. Kotiin tuomisina vierailulta oli kolme paria riikinkukkoja, joiden jälkeläisiä tepastelee palatsin puutarhassa edelleen.

Palatsissa on myös suuri atrium ja talvipuutarha, joka on täynnä korkeita eksoottisia kasveja.

Talon kalusteista ja esineistä monet ovat lahjoja muiden maiden valtionpäämiehiltä, kuten Iranin shaahin Reza Pahlavin lahjoittama persialainen matto, Englannin kuningatar Elisabetilta saadut posliinilautaset tai Kiinan johtajan Mao Zedongin lahjoittamat kiinalaiset ​​maljakot. Televisiokin on lahja liittokansleri Willy Brandtilta.

Ceausescu oli intohimoinen shakin pelaaja, ja pelasi usein shakkihuoneessaan pääministeriään ja ulkoministeriään vastaan. Talon varustuksesta löytyy myös viimeisen neuvostojohtajan Mihail Gorbatshovin lahjoittama elektroninen shakkipeli.

Ceausescua väitettiin maansa parhaaksi shakinpelaajaksi, mutta asia taisi jäädä todentamatta, kun kukaan ei uskaltanut kaiketi voittaa häntä.

Kevätpalatsissa pääsivät käymään ulkomaisista vieraista vain harvat ja valitut. Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon kävi talossa vuonna 1969 Romaniaan tekemällään valtiovierailulla. Ilmeisesti Nixon oli ainoa korkean tason valtiovieras, joka yöpyi talossa.

Nixonin vierailu jäi historiaan ensimmäisenä Yhdysvaltojen presidentin vierailuna sosialistiseen maahan. Ceausescu oli länsimaissa tuolloin kovassa kurssissa uhmattuaan avoimesti Neuvostoliittoa kieltäytymällä osallistumasta Tshekkoslovakian miehitykseen 1968, vaikka Romania oli Varsovan liiton jäsen.

Länsimaiden johtajien lisäksi Ceausescu patsasteli usein myös kaltaistensa monenkirjavien diktaattorien kanssa. Romanian kansalle hyvin kalliiksi ja kohtalokkaiksi kävivät Ceausescujen vuonna 1971 ja 1978 tekemät vierailut Pohjois-Koreaan. Ceausescu lumoutui Kim il-Sungin rakentamasta henkilökultista ja juche-aatteella kyllästetystä omavaraistaloudesta niin, että alkoi soveltaa samoja oppeja kotimaassaan.

Ulkomaanvelan pakkomielteinen pois maksaminen, pakkokaupungistaminen ja pakkoteollistaminen tekivät karua jälkeä, jota ei kuitenkaan suihkutiloja myöten lehtikullalla silatussa Kevätpalatsissa välttämättä huomannut.