Selvitys: Maantien tai rautatien rakentaminen Vaasasta Ruotsiin olisi mahdollista – Suurimpia riskejä kustannukset ja ympäristöhaitat

Liikenne

Maantien tai rautatien rakentaminen Vaasasta Ruotsin Uumajaan olisi teknisesti mahdollista, kerrotaan Väyläviraston tiistaina julkaistussa esiselvityksessä. Sen mukaan rakentaminen olisi kuitenkin kallista ja todennäköisesti ympäristölle haitallista.

Hallitusohjelmakirjauksen pohjalta tehdyssä selvityksessä selvitettiin tarvetta ja teknisiä toteutusmahdollisuuksia Merenkurkun kiinteälle yhteydelle. Rakentaminen olisi esiselvityksen mukaan haastavaa, mutta mahdollista.

Yhteys voisi olla maantie, rautatie tai näiden yhdistelmä. Se voisi kulkea joko meren yllä siltojen ja pengerteiden avulla tai osittain tunnelissa. Yhdessä vaihtoehdoista rautatie rakennettaisiin kokonaan tunneliin.

– Kullakin vaihtoehdolla on omat hyötynsä ja haittansa. Toteutuessaan hanke olisi massiivinen, ja sen toteuttamiseen liittyy riskejä, tiivistetään selvityksessä.

Yhteyden rakentamisesta ei ole toistaiseksi päätetty mitään. Esiselvityksen mukaan jos asiassa edettäisiin ripeästi, yhteys voisi olla käytettävissä 2040-luvun alkupuolella.

Suurimpia riskejä olisivat kovat kustannukset ja mahdolliset ympäristöhaitat.

Yhteyden kustannukset olisivat arviolta noin 5–29 miljardia euroa riippuen toteutustavasta. Halvin vaihtoehto olisi maantie pengerteillä ja silloilla, jonka kustannuksiksi arvioidaan 4,9–8,4 miljardia euroa. Kalleimpia olisivat maantien ja rautatien yhdistelmä ja rautatie kokonaan tunnelissa.

Väyläviraston mukaan kustannusarvioissa on epävarmuutta, sillä vastaavan kokoluokan hankkeita on maailmallakin tehty vain yksittäisiä. Etäisyys Vaasasta Uumajaan on linnuntietä noin sata kilometriä.

Maantien pituus olisi yhteensä noin 94 kilometriä, josta enintään noin puolet olisi silloilla. Rautatien pituus olisi puolestaan noin 114 kilometriä, josta enintään noin 47 kilometriä kulkisi silloilla. Kokonaan tunnelissa kulkeva rautatie olisi yhteensä noin 105 kilometriä.

Lähes kaikki toteutusvaihtoehdot kulkisivat osin Natura 2000 -luonnonsuojelualueen ja Merenkurkun maailmanperintökohteen läpi.

Yhteys myös kaventaisi laivareittiä, ja sillat ja pengertiet voisivat vaikuttaa merivirtauksiin ja jään kulkeutumiseen. Ainoastaan tunneli ei kulkisi luonnonsuojelualueen läpi eikä vaikuttaisi laivaliikenteeseen.

Väyläviraston tiedotteessa vertaillaan eri vaihtoehtoja.

– Käyttäjien näkökulmasta maantien ja rautatien yhdistelmä tarjoaisi eniten kulkumahdollisuuksia. Kustannusten näkökulmasta maantie kokonaan maan pinnalla olisi edullisin. Kokonaan tunnelissa kulkeva rautatie taas olisi ympäristön kannalta todennäköisesti paras vaihtoehto.

Normaalioloissa kysyntää liikenteelle olisi vain maltillisesti. Ennusteen mukaan yhteyttä käyttäisi päivässä noin 2 000–3 000 ajoneuvoa henkilöliikenteessä ja 500–600 ajoneuvoa tavaraliikenteessä. Hyötyjä olisi selvityksen mukaan pääasiassa alueellisella tasolla.

– Yhteyden yhteiskunnallinen kannattavuus arvioidaan heikoksi, selvityksessä todetaan.

Monia liikennehankkeita on perusteltu huoltovarmuudella. Esiselvityksen mukaan häiriö Itämerellä voisi lisätä Vaasan ja Uumajan välisen maantien tai rautatien kysyntää, mutta silti suurempi osa tavaraliikenteestä hoidettaisiin laivoilla Pohjanlahden yli.

Väyläviraston mukaan yhteys olisi uusi varareitti Suomen ja Ruotsin välillä ja tarjoaisi mahdollisuuksia energiansiirrolle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle.

– Maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden näkökulmista yhteys olisi kuitenkin haavoittuva kohde, esiselvityksessä sanotaan.

Julkaistuissa asiakirjoissa ei ole laajemmin käsitelty huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta. Väyläviraston mukaan niitä on arvioitu erillisessä, ei-julkisessa tarkastelussa.

Orpon hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että selvitys Merenkurkun eli Vaasa–Uumaja-välin kiinteästä yhteydestä laaditaan.

Lisäksi hallitusohjelman mukaan osana tätä selvitetään ”sähkön ja vedyn siirtoyhteyksien synergioita”. Yhteyden toteuttamisesta hallitus ei ole linjannut tämän enempää.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) kirjoitti helmikuussa kolumnissaan, että on Suomen turvallisuuden ja talouden kannalta tärkeimpien hankkeiden vuoro. Hän sanoi, että on vastuutonta ”paaluttaa julkisuudessa toissijaisia infrahankkeita”.

– Tallinnan tunnelit tai Merenkurkun sillat eivät ole tätä päivää, eivätkä ne ratkaise kriittisen infran haasteita tai vähennä haavoittuvuuttamme lyhyellä, saati sitten pitkällä aikavälillä, Ranne kirjoitti tuolloin.

Yhdeksi tärkeimmistä selvityksistä Ranne puolestaan mainitsi Pohjois-Suomen raideleveysselvityksen. Siinä selvitetään eurooppalaisten, kapeampien junaraiteiden rakentamista.

Seuraavaksi Merenkurkun neuvoston on tarkoitus selvittää EU-hankkeessa rahoitusmalleja ja laajempia taloudellisia vaikutuksia.