Selvitys: Laskelmat Suomen lisälaskusta EU:lle liikkuvat sadoissa miljoonissa
EU-maat ovat aloittamassa poikkeuksellisen vaikeita neuvotteluita budjetista Britannian lähdön jälkeiselle ajalle.
Ensimmäiset keskustelut budjetin raameista käydään päämiesten kesken perjantaina epävirallisessa huippukokouksessa Brysselissä.
Budjettia kasataan kovassa ristipaineessa. Britannian lähtö jättää mittavan aukon, minkä lisäksi EU:lle kaavaillaan uusia menoja.
Alustavien laskelmien mukaan Suomelle koituva lisälasku voi liikkua sadoissa miljoonissa euroissa vuodessa.
Valtioneuvoston selvityksen mukaan Suomen jäsenmaksu kasvaisi noin 100 miljoonalla eurolla, jos budjetti pidetään noin yhdessä prosentissa 27 EU-maan bruttokansantulosta.
Suomen EU-jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.
Suomen hallitus linjasi viikko sitten, että se on valmis liikkumaan yhden prosentin kokoluokasta, jos kokonaisuus on sen edun mukainen.
Toukokuussa budjettiesityksensä antava komissio on arvioinut, että budjetti voisi asettua 1,1–1,2 prosentin välille.
Suomalaisministerit ovat olleet tarkkoja, että Britannian jättämä aukko pitää ensin säästää umpeen.
Vasta sitten voidaan rakentaa uutta budjettia.
Valtioneuvoston viime viikolle päivätyn selvityksen mukaan EU:n budjetti pienenisi arviolta 11 prosenttia, jos Britannian EU-maksujen määrää ei paikata.
Monimutkaisen laskentatavan seurauksena Suomen jäsenmaksu kasvaisi tällöin noin 240 miljoonaa euroa vuodessa.
Jäljelle jäävien 27 EU-maan yhteenlasketusta bktl:stä budjetti olisi tuolloin 1,05 prosenttia.
Virkamieslähteen mukaan kyse on alustavista, suuntaa antavista arvioista.
Selvityksestä ei käy ilmi, mitä kasvattaminen 1,1 tai 1,2 prosenttiin tarkoittaisi, mutta kyse olisi joka tapauksessa sadoista miljoonista euroista vuodessa.
Jäsenmaiden kannalta olennaista on, mitä rahan vastineeksi saadaan eli mikä on maksujen ja saatujen tulojen erotus.
Suomi on tällä hetkellä EU:n nettomaksaja. Vuonna 2016 se maksoi EU:lle vajaa 300 miljoonaa euroa enemmän kuin se sai tuloja.