"Seisokaa vaikka päällänne siellä" – poliittisista petojahdeista kitkerä väittely eduskunnassa
Kannanhoidolliseksi metsästykseksi kutsutuista poliittisista petojahdeista leimahti kiivas väittely eduskunnan keskiviikon istunnossa.
Vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat tuomitsivat hallituksen suunnitelmat jahtien sallimiseksi luontovihamielisinä. Hallituspuolueet ja keskusta ottivat puolestaan yhteen siitä, päästäänkö suurpetoja metsästämään hallituspuolueiden linjauksilla vai ei.
– Ei pidä antaa kuvaa, että tällä lainsäädännöllä voitaisiin ensi syksynä metsästää kannanhoidollisesti sutta tai ilvestä, ei todellakaan. Ei pidä antaa kuvaa, että tällä lainsäädännöllä voidaan ensi syksynä kannanhoidollisesti metsästää karhua tihentymäalueilla Satakunnassa, Keski-Suomessa. Ei todellakaan voida, keskustan Anne Kalmari julisti.
Kalmari sanoi toivoneensa, että hallitus olisi noudattanut asiassa omaa hallitusohjelmakirjaustaan, ja tarvittaessa ministerin tai viimeistään valiokunnan olisi pitänyt kävellä ministeriön virkamiesten yli.
– Meidän olisi pitänyt säätää suotuisan suojelutason arvot. Meidän olisi pitänyt laittaa se päämäärä niin selkeästi, että kun KHO totesi valiokuntakuulemisessa, että näillä spekseillä ei voi yhtään tietää, minkälaiset päätökset valituksiin tulevat, niin näin ei olisi käynyt, mutta ei.

Hallitus esittää sääntelyä edellytyksistä, joiden täyttyessä Suomen riistakeskus voi myöntää luvan poiketa rauhoituksesta, kiellosta tai rajoituksesta.
Keskusta vaati maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön jättämässään vastalauseessa, että suotuisan suojelutason määrittely hallituksen esittämällä tavalla ei riitä, vaan lakiin on kirjattava viitearvojen perusteet tarkasti.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jenna Simula (ps.) kimpaantui Kalmarin ja muiden keskustaedustajien kritiikistä.
– Minun puolestani keskusta voi jatkaa ihan rauhassa sitä omien käsien päällä seisomista tai istumista tai ihan miten vaan, seisokaa vaikka päällänne siellä, koska näillä teidän ehdotuksilla, mitä te olette vastalauseessanne tehneet, ei metsästettäisi ihan varmasti ensi syksynä yhtään mitään, hän puuskahti.
Kalmari jatkoi tiukkaamalla, lupaako Simula, että hallituksen esittämällä lainsäädännöllä metsästetään karhua Satakunnassa, Keski-Suomessa ja muilla karhutihentymäalueilla ympäri Suomen.
– Lupaatteko sen? Lupaatteko?
Simula vetosi vallan kolmijakoon, ja huomautti oikeuden päättävän siitä, kestävätkö luvat mahdolliset valitukset.
– Oikeus päättää, en minä, ei valiokunta, eivät ministerit. Jos se teille on uusi asia, niin sitten kannattaa mennä takaisin sinne perehdytyskursseille, mitä uusille kansanedustajille pidetään, kun tänne taloon pääsee, hän sivalsi viidettä kauttaan eduskunnassa istuvaa keskustaedustajaa.
Simula selvitti, että sutta hallituksen esitys ei enää koske, koska suojelutason alentaminen etenee EU:n kautta ja siitä annetaan syksyllä erillinen hallituksen esitys.
– Tämä koskettaa nyt ilvestä ja karhua. Karhun kannanhoitosuunnitelma on jo valmis, ja siellä on se viitearvo, siellä ovat päämäärät.

Puolueista vasemmistoliitto ja vihreät jäivät yksin puolustamaan suurpetoja. Suurin oppositioryhmä SDP ei vastusta esitystä, ja sen edustajat käyttivät puheenvuoroja petojahtien helpottamisen puolesta.
Vasemmistoliiton Mai Kivelä piti hallituksen esitystä kestämättömänä niin ekologisesti, oikeudellisesti kuin eettisestikin.
– Tämä on suoraa jatkoa hallituksen hyvin luontovastaiselle linjalle, politiikkaa, jossa räikeästi viitataan kintaalla luonnonsuojelulle ja tutkitulle tiedolle.
Erityisen räikeästi tämä näkyy Kivelän mukaan halussa aloittaa Suomessa erittäin uhanalaisen suden metsästys.
– On myös hyvä muistaa, että luonnonsuojelua ei tehdä pelkästään muita lajeja varten vaan myös ihmistä varten, koska me olemme täysin riippuvaisia kestävistä ekosysteemeistä.
Vihreiden Tiina Elo piti valitettavana, että hallituksen esitys ei huomioi riittävällä tavalla suurpetojen merkittävää roolia ekosysteemeissä.
– Lisääntyvän metsästyksen ilmeisenä riskinä on Suomen susikannan romahtaminen. Näin kävi, kun kannanhoidollista metsästystä viimeksi kokeiltiin.
Elo piti esityksen ongelmana myös sitä, että valtuudet suurpetojen suotuisaa suojelutasoa kuvaavan viitearvon määrittelyyn ollaan luovuttamassa maa- ja metsätalousministeriölle.
-Viitearvon määrittely on keskeinen lajien suojelua ja jopa niiden säilymistä Suomessa ohjaava päätös, jonka tulee perustua parhaaseen tutkittuun tietoon, eikä sitä tule määrittää poliittisesti.
Elon mukaan samaan aikaan ministeriöön kohdistuu valtava paine asettaa viitearvo mahdollisimman pieneksi ekologisista ja geneettisistä perusteista piittaamatta.
– Valitettavasti metsästyslain muutoksen valmistelu ei vakuuta, että päätös suotuisan suojelutason viitearvosta pystyttäisiin ministeriössä tekemään objektiivisesti tutkitun tiedon pohjalta.

Elo piti ongelmallisena myös ilveksen niputtamista samaan pakettiin suden ja karhun kanssa. Hänen mukaansa suomalaisten sietokyky ilvestä kohtaan on tutkitusti hyvä ja kasvanut viime vuosina, ja metsästyksen perustelut nojaavat ainoastaan siihen, että kasvaessaan ilveskanta aiheuttaisi mahdollisesti samanlaisia ongelmia kuin karhukanta.
– Ilveksen vuosittain aiheuttamat haitat ovat yksilömäärään suhteutettuna varsin pieniä, eikä ilves aiheuta vaaraa ihmiselle.
Elon mukaan haittoja ja vaaraa aiheuttavien suurpetojen poistaminen on poikkeusluvilla mahdollista ja sitä on jo helpotettu.
Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo näki, että Suomessa erittäin uhanalainen susi on ennen kaikkea poliittinen eläin.
– Tällä tarkoitan sitä, että huolimatta siitä, kuinka vähän konkreettista vahinkoa susi aiheuttaa ihmiselle, sen saama huomio ei ole missään mittasuhteessa vahinkoihin, hän summasi.