SDP:n Lindtman: Työtaistelulla ei voi asettaa ihmishenkiä vaaraan – ministeri Lindén pitää potilasturvalakia välttämättömänä
Hallituksen esitys potilasturvalaiksi sai sekavan vastaanoton eduskunnan lähetekeskustelussa, kun hallituspuolueiden kesken on ristivetoa lain rajaamisesta ja tarpeellisuudesta.
Pääministeripuolue SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kuitenkin selvitti oman ryhmänsä kantaa paaluttamalla, että työtaistelulla ei voi asettaa ihmishenkiä vaaraan.
Lindtman totesi, että lakiesitykseen liittyy kaksi arvoa: työtaisteluoikeus ja ihmisten oikeus henkeen ja elämään.
– Perimmäinen kysymys on siinä, voiko työtaistelulla asettaa ihmishenget vaaraan. Ja tätä kysymystä me emme pääse pakoon, Lindtman muistutti.
Lindtman totesi, että hänen kantansa on se, että työtaistelulla ei voi ihmishenkiä asettaa vaaraan.
– Lakko-oikeus on tärkeä oikeus, tuemme sitä, se on voimassa tämänkin jälkeen. Mutta on tärkeää, että lakko-oikeutta toteutetaan ja käytetään vakiintuneella tavalla, niin kuin on vuosikymmenet Suomessa käytetty, ilman ihmisiä asetetaan hengenvaaraan ja silloin on tärkeää, että suojelutyötä tarjotaan, Lindtman korosti.
Hallituksen esityksen esitellyt perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) piti potilasturvallisuuslain säätämistä välttämättömänä potilaiden hengen ja terveyden turvaamiseksi.
Lindén korosti, että kyseessä ei ole lakonkieltämislaki.
– Tämä on itse asiassa lievempi kuin käräjäoikeuden nyt tekemät turvaamispäätökset, hän totesi.
Lindén huomautti, että 20-paikkaisen teho-osaston kokonaishenkilömäärä on yli 150 ja hoitajia on kuusi jokaista hoitopaikkaa kohti.
– Tämä määrä tarvitaan, jotta tehohoidon potilas saa jokaisena tuntina tarvitsemansa hoidon.
Lindénin mukaan kaikki ennalta suunnitellut suuret leikkaukset, joiden jälkeen tarvitaan tehohoitoa, on siirrettävä lakon yli, ellei siirto uhkaa potilaan henkeä tai vaaranna vakavasti potilaan terveyttä.
– Äkillisesti tehohoitoa tarvitsevat, jotka muodostavat noin kaksi kolmasosaa teho-osastojen potilaista, on ohjattava — tämän lainkin siis ollessa voimassa — muihin sairaaloihin aina silloin, kun se on mahdollista, ministeri selvitti.
Näiden sairaaloiden on Lindénin mukaan vastaavasti supistettava omilla teho-osastoillaan ennalta suunniteltuja toimenpiteitä, jotta tilaa olisi lakonalaisen sairaalan teho-osaston potilaille.
Lindénin mukaan myös haavoittuvassa asemassa olevat vanhukset ovat vakavassa vaarassa, jos heille ei turvata riittävää kotihoitoa, esimerkiksi jatkuvaa lääkitystä, juomaa tai virtsaamisen ja ulostamisen mahdollisuuksia.
Ministeri piti oikeuslaitoksen tekemiä teho-osastojen työtaistelujen kieltopäätöksiä hyvänä asiana.
– Sen vaikutus arvioidaan huolella. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet tekevät sitä yhdessä muun muassa oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten kanssa.
Esityksen käsittelyn aloittaneen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) korosti myös, ettei nyt olla rajoittamassa lakkoja vaan suojelemassa ihmishenkiä.
–Sitä myöten tällä lailla rajoitetaan työtaistelutoimia ainoastaan siten, mikä on aivan välttämätöntä ihmishenkien ja terveyden vakavan uhan suojelemiseksi.
Keskustan Katri Kulmuni totesi, että oikeusvaltiossa on tärkeää turvata työtaistelutoimet, mutta ne eivät voi mennä sen yli, mitä tulee ihmisten oikeuteen henkeen ja terveyteen.
– Ja siksi tietenkin tämä poikkeuksellinen laki — joka on tarkkarajainen, joka on määräaikainen, joka on hyvin tiukasti rajattu, kuten vuonna 2007:kin — on tässä tilanteessa perusteltu.
Kulmunin mukaan työntekijät ovat palkkansa ansainneet ja paremman talouskasvun oloissa olisi varmasti mahdollisuuksia monenlaisiin hyviin toimiin.
– Mutta kun Ruotsin vaaleissa, Norjan vaaleissa keskustellaan, niin vaikka siellä on hoitajien palkkataso suurempi kuin meillä, silti siellä kärsitään hoitajapulasta, joten pelkkä raha ei tule ratkaisemaan tätä asiaa.
Potilasturvallisuuslakia vastaan haraavan vasemmistoliiton Merja Kyllönen näki, että käräjäoikeuden kieltopäätösten jälkeen lakia ei voi edistää pelkän kotihoidon varassa.
– On aikalisän paikka. Voimavarat on suunnattava sovinnon löytymiseen työmarkkinapöydässä, ja kaikki tuki, mitä sinne voidaan, on annettava, myös viestit siitä, että taloudellinen vastuu kannetaan yhteisesti tässä salissa siltä osin, että palkkarahat löytyvät.
Vihreiden Saara Hyrkkö totesi, että päättäjillä on vastuu huolehtia, että kukaan ei joudu hengenvaaraan.
– No, nyt tietysti näiden käräjäoikeuden päätösten myötä niiden vaikutukset tähän lakiin on tietysti eduskunnassa huolellisesti arvioitava, ja tätä olemme vihreissä tuoneet esiin. Luotan, että valiokunnat tekevät tässä huolellista työtä.
Lindén selvitti keskustelussa myös, miksi lakia ei laadittu aiemmin. Hän sanoi kuulleensa kritiikkiä, että esitystä ei missään nimessä olisi saanut ryhtyä valmistelemaan niin sanotusti rauhallisempana aikana, koska se olisi koettu signaalina työmarkkinapöytiin, joissa neuvotteluja käytiin.
– Olin jossain määrin harmistunut, kun esimerkiksi vähän elokuun puolivälin jälkeen työnantajaosapuoli ikään kuin vaati, että tällainen laki pitää antaa. Siinä tilanteessa, jos olisi heti ilmoitettu, että kyllä, kyllä, tällainen annetaan, se olisi juuri toiminut vääränlaisena signaalina.