Satavuotias Viro ponnisti talousmenestyjäksi Thatcherin opein – mutta kehityksen hinta oli kova
Yhden asian Rein Veidemann haluaa tehdä selväksi jo heti haastattelun aluksi Tallinnan Viru-keskuksessa.
– Viro ei vietä helmikuun 24. päivänä itsenäisyytensä satavuotisjuhlaa, kuten Suomi teki joulukuussa. Nyt juhlitaan Viron satavuotissyntymäpäivää, mutta sitä ei voi verrata Suomen juhlaan.
Ero on merkittävä. Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917, Viron itsenäisyysjulistus annettiin Pärnussa pari kuukautta Suomen jälkeen. Virossakin seurauksena oli vapaussota, joka päättyi helmikuussa 1920 Tarton rauhaan.
Viron kävi kuitenkin Suomea huonommin, kun isot luudat alkoivat lakaista maailmanjärjestystä uusiksi. Neuvostoliiton sotajoukot vyöryivät maahan ja tekivät siitä neuvostotasavallan vuonna 1940.
Satavuotisen historiansa ajasta Viron tasavalta on ollut itsenäinen alle puolet, sillä itsenäisyys palautui vasta 1991.
Rein Veidemann, Tallinnan yliopiston kulttuurihistorian emeritusprofessori ja Viron yleisradioyhtiön hallintoneuvoston nykyinen puheenjohtaja, jätti kädenjälkensä historiaan: hän laati sanamuodon julistukseen, jolla Viron itsenäisyys palautettiin.
Sen jälkeen Veidemann toimi 1990-luvun alkupuolella muutaman vuoden ajan kansanedustajana edustaen ensin kansanrintamaa ja sitten keskustapuoluetta.
Hän sanoo, että virolaisilla on paljon syytä ylpeyteen satavuotisjuhlan kynnyksellä. Maa on kehittynyt ja elintaso noussut hurjasti.
Vuonna 1993 Viron bruttokansantuote asukasta kohden oli alle 5 600 dollaria, alle kolmasosa Suomen tasosta. Vuonna 2016 summa oli jo liki 30 000 dollaria.
– Ei tällaista olisi silloin voinut kuvitellakaan, Veidemann hämmästelee.
Talouskehityksestä on kuitenkin Veidemannin mukaan maksettu kallis hinta.
Viro liberalisoi 1990-luvun alussa talouttaan rajusti.
– Olimme Margaret Thatcherin parhaita oppilaita, Veidemann kuvaa.
Matala tasavero ja yritysystävällinen politiikka ovat luoneet kasvua ja työpaikkoja. Samalla Viro on jakautunut kahtia: hyväosaiset kruisailevat katumaastureillaan, kun enemmistö kansasta uurastaa pitkää päivää pienellä palkalla.
Kunnollista keskiluokkaa Viroon ei Veidemannin mukaan ole edes syntynyt.
Suuret palkkaerot ovat saaneet virolaiset äänestämään jaloillaan. Moni on lähtenyt ulkomaille kuten Suomeen, jossa asuu jo sata tuhatta virolaista.
Osa virolaisista on saanut maan kehityksestä tarpeekseen. Suomen kokoomusta vastaava Viron reformipuolue oli hallituksessa yhtäjaksoisesti vuodet 1999–2016, mutta ajautui oppositioon vuoden 2016 lopussa.
Nyt hallituksen muodostavat keskusta, sosiaalidemokraatit sekä keskustaoikeistolainen Isänmaan ja Res Publican liitto.
Hallitus on kääntänyt talouspolitiikkaa vasemmalle ja helpottanut pienituloisten asemaa. Vaalit ovat edessä jo ensi vuonna, joten aikaa isoihin uudistuksiin ei kuitenkaan ole.
Jos keskusta ja sosiaalidemokraatit menestyvät vaaleissa, voi tasaveron nimiin pitkään vannonut Viro ottaa askeleen pohjoismaiseen suuntaan ja säätää verotustaan progressiivisemmaksi.
Suomi ja Viro ovat jo pitkään olleet toisilleen läheisiä. Maiden välejä onkin usein verrattu sisarussuhteeseen. Virolaiset muistavat yhä, kuinka suomalaiset vapaaehtoiset auttoivat heitä vapaussodassa.
Neuvostomiehityksen aikana yhteydet aluksi lähes katkesivat, mutta alkoivat heti tilaisuuden tullen elpyä.
Veidemann uskoo, että suhde pysyy läheisenä myös tulevaisuudessa. Sen puolesta puhuu jo pelkästään Virossa viime vuonna järjestettyjen Suomi 100 -juhlallisuuksien pökerryttävä määrä. Viron hallitus jopa kokoontui Suomen suurlähetystön ikkunan alle laulamaan Maamme-laulua.
Moni Viron ystävä toivookin, että suomalaiset antaisivat nyt takaisin samalla mitalla. Virolaisia kalvaa yhä neuvostoaikoina kehittynyt yksin jäämisen trauma, ja niinpä he osaavat arvostaa ystävyydenosoituksia.
Helsinki ja Tallinna ovat viime aikoina selvittäneet, kannattaisiko kaupunkien välille rakentaa rautatietunneli. Veidemann pitää hanketta niin mittavana, ettei se lähivuosina toteudu.
Hän kuitenkin uskoo, että parinkymmenen vuoden päästä jonkinlainen yhteys on.
– Ilmastonmuutos lisää Jäämeren satamien merkitystä. Suomen etu on, että maan läpi kulkisi raideyhteys Jäämereltä Manner-Eurooppaan.
Venäjä on Virolle naapuri, joka pitää ikuisesti Viroa satelliittivaltionaan.
Rein Veidemann
Kirjailija ja Viron kansallisrunoilija Lydia Koidula haaveili jo vuonna 1869 Suomen ja Viron valtioliitosta. Tämä on osittain toteutunut, kuuluvathan molemmat maat nykyään Euroopan unioniin.
Unelma syvemmästä yhteydestä elää kuitenkin Veidemannin mukaan erityisesti Viron puolella. Hän uskoo, että jonkinlainen valtioliitto voi olla todellisuutta Viron ja Suomen 200-vuotissynttäreillä.
Lähentymisen puolesta puhuu Veidemannin mukaan jo pelkästään se, että väen pakkautuessa Uudellemaalle Suomi valuu etelään, kohti Viroa.
Yksi merkittävä ero valtioiden välillä kuitenkin on. Se näyttää myös pysyvän.
Viro on ankkuroitunut länteen syvemmin kuin koskaan historiansa aikana. Konkreettisin osoitus tästä on maan Nato-jäsenyys. Veidemannin mielestä se on pienelle maalle välttämätöntä.
– Venäjä on Virolle naapuri, joka pitää ikuisesti Viroa satelliittivaltionaan. Suomen tilanne on eri, sillä ette koskaan joutuneet Neuvostoliiton miehittämiksi. Siksi ymmärrän myös Suomen politiikkaa.