Sanaväli ulkopolitiikan johtamisessa voi pidetä entisestään – Niinistöllä tuhti selkänoja toiselle kaudelle
Sauli Niinistön toiselle presidenttikaudelle on luvassa paljon ensimmäiseltä kaudelta tuttuja teemoja. Pulskan vaalivoiton jälkeen Niinistön sana on entistä painavampi, tällä voi olla merkitystä presidentin toiminnan ytimessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mutta myös arvokysymyksissä.
Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Puhetta on viime vuosina riittänyt siitä, kuinka pitkä henkinen tauko sanojen ”presidentti” ja ”yhteistoiminta” välillä on. Toiselle kaudelle lähdettäessä Niinistön asema ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjanvetäjänä on vahva, tauko ”presidentin” ja ”yhteistoiminnan” välillä voi edelleen pidentyä.
Ukrainan kriisi keväällä 2014 nosti Niinistön ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana aivan uudenlaiseen ja kansainvälisestikin näkyvään asemaan. Yhteyksiä sekä Venäjän että Ukrainan johtoon on ollut tiiviisti. Niinistö kertoi maanantain tiedotustilaisuudessaan ehtineensä jo puhua Ukrainan presidentin Petro Porosenkon kanssa vaalivoiton jälkeen.
Niinistö on nostanut esille EU:n puolustusyhteistyötä. Natosta hän totesi joulukuisessa Ylen vaalitentissä, ettei nykyoloissa kannata Natoon liittymistä. Tilannetta voisi muuttaa, jos kävisi niin, että syystä tai toisesta Venäjän ja Euroopan unionin välit kriisiytyisivät ja Venäjä ymmärtäisi EU:n ja sen jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, samanlaiseksi viholliseksi kuin Nato.
STT:n ehdokashaastattelussa Niinistö totesi, että kansan mielipidettä on jollain tavalla kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä.
Lähivuosien suuriin teemoihin kuuluu ilmastonmuutoksen hillitseminen. Pariisin ilmastosopimuksen kannalta edessä on tärkeä vuosi, kun maailman maiden pitäisi pystyä sopimaan päästövähennysten toteutuksesta. Samaan aikaan odotetaan Yhdysvaltojen kannan selkiytymistä, sillä maa irtautui sopimuksesta viime kesänä mutta on sittemmin vihjannut voivansa liittyä siihen tietyin ehdoin.
Niinistö on pitänyt ympäristökysymyksistä esillä erityisesti mustan hiilen kysymystä, josta hän on keskustellut sekä Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin että Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
Myös muuttoliike on teema, joka kosketti Suomea ennennäkemättömän vahvasti Niinistön ensimmäisellä kaudella. Tämänkin teeman voi odottaa pysyvän ulkopolitiikan agendalla.
Niinistö ja Putin sopivat rajaliikenteen rajoituksista kevättalvella 2016 sen jälkeen kun Suomeen oli saapunut rajan yli runsaasti turvapaikanhakijoita.
Vahva vaalitulos tarkoittaa, että Niinistön sana on painava myös muissa kuin hänelle perustuslain mukaan kuuluvissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
Niinistön voi odottaa pitävän esillä ainakin eriarvoistumisen ja vastakkainasettelun teemoja, joista hän on puhunut ensimmäiselläkin kaudella.
Heti vaalivoiton selvittyä Niinistö piti puheen, jossa hän korosti yhtenäisyyden merkitystä.
Niinistö käynnisti ensimmäisen kautensa aluksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevän Ihan tavallisia asioita -kampanjan, jossa hän toi esille, että kaikki voivat osallistua syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseen arkisillakin teoilla.
Hän korosti yhtenäisyyden tärkeyttä myös turvapaikanhakijakriisiin liittyneessä keskustelussa.