Saksalaisyritykset tyytymättömiä työperäisen maahanmuuton tilaan, sijaintiympäristönä Suomi saa kiitosta
Suomessa toimivat saksalaisyritykset ovat huolissaan ulkomaisen työvoiman asemasta Suomessa, ilmenee Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin (DFHK) teettämästä kyselystä.
Vastausten perusteella haasteet ammattitaitoisten työntekijöiden maahanmuutossa estävät kasvua ja vaativat parannusta.
Vain viisi prosenttia yrityksistä pitää ammattitaitoisten työntekijöiden maahanmuuttoa Suomeen mutkattomana prosessina. Jopa 63 prosenttia vastanneista yrityksistä kaipaa parannuksia tai merkittäviä parannuksia maahanmuuton helpottamiseksi.
Jo 16 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että ammattitaitoisten työntekijöiden puute estää jo nyt niiden kasvua. Yli puolet yrityksistä eli 59 prosenttia pitää ammattitaitoisten työntekijöiden muuttoliikkeen kasvua pitkällä aikavälillä tärkeänä tai erittäin tärkeänä tekijänä.
Yli neljäsosa vastanneista suhtautuu negatiivisesti tai hyvin negatiivisesti Suomen hallituksen valmistelemaan lakimuutokseen, jonka mukaan työpaikkansa menettävien kolmansien maiden työntekijöiden on poistuttava maasta kolmen kuukauden työttömyysjakson kuluttua.
Kolmen kuukauden määräaika on DFHK:n mukaan ongelmallinen useille yrityksille, sillä 43 prosenttia ilmoittaa, että yli puolet heidän rekrytointiprosesseistaan kestää yli kolme kuukautta.
Kymmenesosa yrityksistä ilmoittaa, että heillä on vaikeuksia löytää saksan kieltä osaavaa työvoimaa. Suurin tarve on pk-yrityskentällä.
Lisäksi saksan kielen osaamistarve nousee esiin erityisesti teknisillä aloilla ja myynnissä. Myös markkinoinnissa, johtamisessa ja hallinnossa tarvitaan saksan kielen osaajia. DFHK:n mukaan tässä näkyy vanha totuus, jonka mukaan Saksasta voi ostaa englanniksi, mutta myydessä pitää osata saksaa.
Sen sijaan sijaintiympäristönä saksalaisyritykset ovat kyselyn mukaan hyvin tyytyväisiä Suomeen. Suomen maariskistä on huolissaan vain joka kymmenes yritys.
Kyselyn mukaan jopa 95 prosenttia yrityksistä on valmiita suosittelemaan Suomea sijaintipaikkana. Yritykset ovat erityisen tyytyväisiä Suomessa esimerkiksi digitaaliseen infrastruktuuriin (98,4 %, vuonna 2021: 91 %), yhteistyöhön viranomaisten kanssa (81 %, 2021: 73 %) sekä akateemisen koulutuksen tasoon (83,6 %, 2021: 85 %).
Yleiseen talouskehitykseen nähden Suomen saksalaisyrityksillä menee suhteellisen hyvin, sillä vain neljännes odottaa liikevaihtonsa laskevan tänä vuonna, ja tästäkin ryhmästä kaksi kolmasosaa ei aio vähentää investointejaan tai henkilöstöään.
Vajaa kolmannes on palkkaamassa lisää henkilöstöä, ja vain 11 prosenttia yrityksistä aikoo vähentää henkilöstöä kuluvana vuonna. Varovaisen positiivinen vire näkyy myös investointihalukkuudessa, sillä 23 prosenttia aikoo investoida enemmän, 67 prosenttia investoi saman verran kuin edellisvuonna ja vain 10 prosenttia aikoo vähentää investointejaan Suomeen.
Hieman yllättäen Suomi nähdään tätä nykyä Saksaa kilpailukykyisempänä työvoimakustannuksissa. Sen sijaan yritysten rahoitusmahdollisuuksissa tilanne on toinen: Saksaa pidetään selkeästi parempana rahoituksen saatavuuden ja ulkomaisten sijoittajien saaman tuen osalta.
BASF:n Harjavallan tehtaan luvitusprosessin käänteiden myötä yrityksiltä kysyttiin myös teollisuusyritysten näkemyksiä luvitusprosesseihin.
Niiden osalta, joita teollisuuden luvitusprosessit koskettavat, 80 prosenttia kaipaa parannusta nykytilanteeseen. Vain 16 prosenttia pitää luvitusprosesseja ennustettavina ja vain alle kymmenesosa piti prosesseja mutkattomina.
.