Saimaannorppien kuuteilla on hyvät mahdollisuudet selviytyä talven yli
Saimaannorpan pesinnälle on tänä vuonna hyvät olosuhteet runsaslumisen sekä myrskyisen talven ansiosta.
Saimaannorpan suojelutyöstä vastaavan Metsähallituksen erikoissuunnittelija Miina Auttila kertoo STT:lle, että luonnon lumikinoksia on muodostunut tänä talvena eri puolille saaria ja luotoja. Tämän lisäksi apukinoksia kolattiin yhteensä 190.
Saimaannorppa synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa pesään helmi-maaliskuun vaihteessa, vanhan sanonnan mukaan 26. helmikuuta vietettävän Nestorin nimipäivän tienoilla. Lumipesä suojaa kuutteja petoeläimiltä ja kylmältä.
Sen lisäksi, että lunta on kinostunut riittävästi, ovat myös lauhat jaksot olleet avuksi.
– Norpalle ei riitä pelkästään se, että on iso lumikinos, vaan sen pitäisi olla tiivistynyt ja kerroksellinen, jotta norpan kaivama pesä säilyy romahtamatta. Kinokset ovat siis sekä kooltaan että rakenteeltaan oikein otollisia norpan pesinnälle, Auttila kertoo.
Nyt meneillään oleva lauha jakso ei kuitenkaan saisi jatkua pitkään. Pahinta ovat vesisateet, Auttila kertoo.
– Pitkään jatkuessaan lauhat jaksot sulattavat nopeasti kinokset ja romahduttavat pesät. Tällä hetkellä näyttää vielä hyvältä, Auttila sanoo.
Saimaannorppa imettää poikasiaan pitkään, ja poikasten vieroitus tapahtuu keskimäärin toukokuun puolivälissä. Emo ja kuutti käyttävät lumipesää suojanaan niin kauan kuin mahdollista.
– Mitä lumisempi ja kylmempi talvi, sen parempi se on norpalle, Auttila summaa.
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji, jonka kannan koko on noin 430 yksilöä. Eniten norppia esiintyy Savonlinnan vesistöissä.
– Nykypäivänä saimaannorppaa voi tavata missä päin Saimaata tahansa. Se on palannut vanhoille elinalueillensa, vaikka kanta on runsainta Keski-Saimaalla, Auttila kertoo.
Kuutteja on syntynyt viime vuosina runsaat 80 vuosittain. Talviolosuhteet eivät vaikuta syntyvyyteen, sillä kuutit ovat saaneet alkunsa aina edeltävänä vuonna.
Heikkolumisena ja lauhana talvena poikaskuolleisuus on kuitenkin suurempaa. Viime talvi oli suotuisa pesinnälle, ja samaa odotetaan kuluvasta talvesta.
– Näissä olosuhteissa poikaskuolleisuuden odotetaan jäävän pieneksi ja useamman kuutin selviävän vieroitukseen asti, Auttila arvioi.
Lumettomien talvien sekä petojen lisäksi norppien pesintää voi uhata ihmisen aiheuttama häiriö. Ympäristöjärjestö WWF julisti 10. helmikuuta saimaannorpan pesärauhan, joka kehottaa ihmisiä välttämään liikkumista Saimaalla luotojen ja saarien lähellä.
Talven jälkeen kuutteja uhkaavat myös kalanpyydykset.
Viime vuonna Metsähallituksen tietoon tuli yksi verkkoihin takertunut ja kuollut kuutti heinäkuussa, lisäksi talviverkkoihin oli kuollut yksi nuori norppa maaliskuussa. Todellinen kuolleisuus on lähes kolme kertaa suurempaa kuin havaittu.
Saimaannorpan suojelemiseksi verkkokalastus on kielletty huhtikuun puolestavälistä kesäkuun loppuun. Uusimmista kalastusrajoituksista päätettiin viime toukokuussa. Silloin rajoitusaluetta laajennettiin ja verkkokalastuskieltoa kiristettiin, mutta rajoitusten kestoon ei tehty muutoksia. Heinäkuun verkkokalastuksen on arvioitu olevan uhka erityisesti kuuteille.
Kesän norppakuolleisuus vaihtelee joka vuosi, mutta vuosittain norppia on kuollut pyydyksiin arviolta 2–7 yksilöä vuodessa. Nielurajoittimella varustetut katiskat ovat norpille turvallisia, mutta verkot taas aina vaarallisia.
– Kyllä se tiedetään, että mitä enemmän pyydyksiä on, sen suurempi riski on, Auttila sanoo.