Saarikon talouspuheille ropisi kiitosta oikealta ja vasemmalta – kehykseen kohdistuu erittäin paljon paineita, valtiovarainministeri varoitti
Kehyskurista viikonloppuna nyrkkiä pöytään lyönyt valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sai eduskunnan tiistain istunnossa tukea niin salin oikealta kuin vasemmaltakin laidalta.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz sanoi keskustelussa budjetin täydennyksistä mieltyneensä viime aikoina yhä useammin kuulemaansa heittoon, että ”voi kun keskusta olisi hallituksessa — edustaja Saarikosta tulisi aivan erinomainen valtiovarainministeri”.
– Minä olen tämän sutkautuksen kanssa samaa mieltä, niin kohdallaan ovat ministeri Saarikon puheet olleet esimerkiksi viime perjantaina tiedotteessa IMF:n raportin johdosta ja nyt viikonloppuna keskustan puoluevaltuuston kokouksessa, Zyskowicz kehaisi.
Kokoomuskonkari huomautti Saarikon todenneen hienosti, ettei keskusta ole hallituksessa, jossa ”keimaillaan” talousryhdin hylkäämisen kanssa. Hän sanoi aina ihailleensa Saarikon kykyä suomen kauniin kielen luovaan ja värikkääseen käyttämiseen.
– Mutta kun katsotaan, mitä tämä hallitus tekee, niin on aivan outoa, että te puhutte siitä, että kehyksissä pitää pysyä tai asioita pitää laittaa, myös menoja, tärkeysjärjestykseen, kun tämä ei ole tämän hallituksen politiikkaa. Muuttuuko se tällaiseksi?
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kiitti valtiovarainministeriä erinomaisesta huomiosta, että taloutta ei voi tasapainottaa leikkaamalla taloutta.
– Päinvastoin, mitä enemmän edelliset hallitukset leikkasivat, sen kauemmaksi maali siirtyi. Suomi otti silloin velkaa työttömyyteen, kun nyt ollaan otettu velkaa työllisyyteen, Saramo summasi.
Saramo halusi myös onnitella Saarikkoa siitä, että Suomi on noussut EU:n pohjasakasta kärkikaartiin, kun katsotaan komission uusimpia lukuja.
– Myös IMF:n arviot olivat erittäin positiivisia. Itse asiassa, kun katsotaan markkinavelkaa, niin Suomen markkinavelka on jopa alemmalla tasolla kuin se oli edellisen hallituksen aikana, vaikka tässä on ollut korona, Saramo huomioi.
Saramon mukaan tämä johtuu tietysti Euroopan keskuspankin massiivisesta operaatiosta, jossa Suomi kuten muutkin maat ovat velkaantuneet itse asiassa omille keskuspankeilleen.
– Ja tällähän tavalla talous on semmoisessa jamassa, missä se ei ole ennen ollut, mutta emme voi liikkuvasta junasta hypätä.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) piti Saarikon esittelemiä välineitä aivan oikeina.
– On oltava malttia vaurastua ja myös malttia ottaa velkaa silloin, kun sitä tärkeisiin tarkoituksiin saadaan, mutta mahdollisimman pian tietysti pitää pyrkiä myös siitä velkaantumisesta pois.
Koskisen mukaan Suomen kannattaa käyttää vakautuksessa hyväkseen myös pitkäaikaista luototusta, kun korkomarkkina on vielä niin edullinen kuin tällä erää on.
–Ja se pitää sijoittaa järkevästi siihen tulevaan työhön, tulevaisuuteen, myös infran rakentamiseen.
Koskisen mukaan Suomi pärjää ja nousee juuri työllisyysasteeseen, kasvun vauhdittamiseen ja kestävyyteen panostamalla. Samalla ei pidä myöskään hätiköidä elvytystoimien lopettamisella liian aikaisin.
Saarikko sanoi puheenvuoronsa talouden kestävyydestä kytkeytyvän ensi vuonna tehtäviin ratkaisuihin kehyksestä ja budjettitalouden järjellisistä ratkaisuista vuodelle -23.
–Mutta se liittyy myös pidemmän aikavälin huoleen Suomen velkakestävyydestä, koska sitä me emme oikein kukaan täällä pääse pakoon, että viimeisen kymmenen vuoden ajan Suomen taloudessa menot ja tulot ovat olleet epätasapainossa, enemmän tai vähemmän.
Saarikon mukaan positiivinen kierre saatiin kuitenkin aikaiseksi viime vaalikauden loppupuolella. Kierteen katkaisivat koronan hoito ja siihen liittyvä vahva velkaantuminen elinkeinopolitiikkaan heijastuneine vaikutuksineen.
Saarikko sanoi huolensa liittyyvän aikaan tästä eteenpäin.
– Kehykseen kohdistuu erittäin paljon paineita. Siihenkin ratkaisuun, joka viime keväänä toteutettiin.
Valtiovarainministerin mukaan ensi vuoden seitsemän miljardin alijäämä kertoo ensinnäkin alijäämän merkittävästä kutistumisesta ja onnistumisesta koronan ja talouden hoidossa. Koronakuoppa jäi ennakoitua pienemmäksi ja on pikkuhiljaa täyttymässä, hän totesi.
Toiseksi se kertoo valtiovarainministerin mukaan siitä, ettei alijäämä muutu valtiontalouden tasapainoksi pelkästään menoja leikkaamalla.
– Ainakaan itse en ole nähnyt vielä seitsemän miljardin leikkauslistaa, ja epäilen, ettei sellaista tähän saliin myöskään vaihtoehtobudjeteissa tuoda.
Kolmanneksi alijäämä kertoo Saarikon mukaan kuitenkin menetetystä kasvusta. Menot ovat lisääntyneet sekä ennakoidusti että koronan vuoksi ennakoimattomasti, ja tulot jäävät edelleen alemmalle tasolle kuin vielä ennen koronaa arvioitiin.
Saarikko painotti, että korona-ajan talouspolitiikka ei saa jäädä päälle. Menot on pakko laittaa arvojärjestykseen sitoutumalla kehysjärjestelmään, joka koronan paineessa joutui hetkeksi taipumaan.
Saarikon mukaan talouspolitiikassa tarvitaan nyt uusi vaihde. Osaamista, koulutusta ja yritteliäisyyttä tarvitaan koko Suomeen. Vaikeissakin asioissa tarvitaan rohkeutta ja kykyä uudistua.
– Tarvitsemme siis lisää työtä ja työntekijöitä, lisää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, lisää yrityksiä ja investointeja ja lisää alueellista elinvoimaa, ja kaikki edellyttää priorisointia. Näitä päätöksiä Suomi tarvitsee, valtiovarainministeri summasi.