Saarikon mukaan nyt ei ole oikea aika järjestää pikkujouluja – Purra koronapassista: "Lisätään kierroksia ja ollaan sitä mieltä, että ollaan saatu jotain aikaiseksi"

Puoluejohtajat hoputtivat rokotustahtia Maaseudun Tulevaisuuden aluevaalitentissä
Koronavirus

Pitäisikö työnantajien perua pikkujoulut pahentuneen koronatilanteen vuoksi? Tai kannattaisiko ihmisten jättää pikkujoulut väliin, jos sellaiset järjestetään?

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko vastasi kyllä, kun näitä kysyttiin Maaseudun Tulevaisuuden ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n järjestämässä aluevaalitentissä.

– Kerron reilusti, että valtioneuvoston kanslia on suosittanut esimerkiksi kaikkia ministeriöitä pidättäytymään pikkujoulujen järjestämisestä, ja sen vuoksi nostin käden.

– Eli kyllä se on ollut suositus, varsinkin kun aluehallintovirasto näytti ottavan kantaa, että työnantaja ei voi pikkujouluissa kysyä koronapassia ikäänkuin työelämään kuuluvana tilanteena, joka oli itselleni hiukan yllättävä tulkinta, Saarikko sanoo.

Pikkujoulujen perumisen kannalla olivat myös vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Puoluejohtajat Riikka Purra (ps.) ja Petteri Orpo (kok.) eivät puolestaan olisi perumassa pikkujouluja.

Suomela toivoi, että pikkujoulut saadaan järjestettyä terveysturvallisesti vaikka ulkona etäisyyksin.

– Mutta kyllähän se viesti nyt on, että massakokoontumisia on syytä välttää.

– Eduskunnassa on päätetty perinteiset toimittajaglögit perua, sen linjan mukaisesti mennään. Mutta vähän vierastan sitä, että poliitikot antavat omia suosituksiaan. Tässä pitää mennä viranomaisten mukaan, Antti Lindtman sanoo.

Saarikko kevensi tilannetta toteamalla, että silläkin on eroa, onko kyseessä pikkujoulut vai pikku pikkujoulut.

Kukaan tenttiin osallistuneista ei halua kouluja takaisin etäopetukseen. Puoluejohtajat haluavat kolmannen koronarokotuskierroksen väestölle mahdollisimman nopeasti.

– Rokotekattavuus on kaikki kaikessa, ja mahdollisimman nopeasti se kolmas rokote, jonka jälkeen suoja alkaa olla todella vahvaa, Orpo sanoo.

– Valmius kolmannen rokotteen nopeuttamiselle laajempiin väestönosiin pitää olla olemassa. Nyt niitä rokotteita on, Saarikko muistuttaa.

Perussuomalaisia johtava Riikka Purra suhtautui koronarokotteisiin ja koronapassiin eri tavalla muut tentin osallistujat.

– Valitettavasti näyttää siltä, että enemmän tai vähemmän tämä virus pyyhkii ylitsemme, oli meillä sitten rokote alla, kuten toivon, tai ei, Purra sanoi.

Hän halusi muistuttaa, että rokotteiden ottamisen täytyy olla joka tapauksessa vapaaehtoista.

– Me emme kannata edes sillä leikittelyä, että tulisi pakkorokotteet.

– Rokotteen ottaminen ei valitettavasti estä sitä viruksen tartuttamista tai edes sairastumista, se nähdään tällä hetkelläkin lukuisista tilastoista, joita sairaanhoitopiireistä saamme.

Purran mukaan koronapassin tarkoitus ”ei ole yksinkertaisesti selvillä”.

– Tiedämme, että rokote varsin tehokkaasti estää vakavaa tautimuotoa, mutta kun virus kuitenkin leviää, niin on hyvin vaikea sanoa mikä koronapassin varsinainen merkitys sitten on.

– Sanoisinkin, että se on poliitikoille helppo väline, että tehdään kuitenkin jotakin, kun tilanne vaikeutuu. Lisätään kierroksia ja ollaan sitä mieltä, että ollaan saatu jotain aikaiseksi.

Saarikko tarttui Purran sanoihin siitä, että poliitikot olisivat vain tekevinään jotain.

– Kyllä näillä kaikilla toimilla on ollut vaikutusta. Emme olisi muuten saaneet painettua tautia kesää kohti alas, ellei keväällä olisi kaikki suostuttu tiukkoihin rajoitustoimiin ja niitä noudatettu.

– On varmaankin mahdollista, että korona on vieraanamme pitkään, ja tavalla tai toisella tulee koskettamaan meistä jokaista. Nämä kaikki toimenpiteet, joista tärkein tietenkin on rokote, tähtäävät siihen että tautimuoto ei olisi niin vakava, ja sairastuessa ei levittäisi monille eteenpäin, Saarikko huomautti.

Keskustajohtajan mukaan suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia koronatilanteessa ovat viranomaisten totteleminen ja maan väljyys.

– Nämä ovat erityisvahvuuksiamme, joista korostaisin viimeiseen hetkeen asti luottamusta viranomaisiin, luottamusta toinen toisiimme ja luottamusta kansalaisiin.

Maskipakon kiristämisen kannalla oli ainoastaan Petteri Orpo. Annika Saarikko esimerkiksi huomautti, että vahvat suositukset ovat toimineet hyvin tehokkaasti.

Orpo sanoi olevansa huolissaan siitä, että maskien käyttö on huomattavasti vähentynyt.

– Kun tilanne pahenee, pitäisi olla vahvempi viesti viranomaisilta ja miksei meiltä päättäjiltäkin, että maskit naamalle vaan, kun liikutaan yleisissä tiloissa missä on muita ihmisiä. Siinä suojellaan sekä itseä että muita.

Lindtman ei uskonut maskipakon ratkaisevan tilannetta.

– Luotan tässä suomalaisiin, suomalaiset ovat tolkun väkeä. Kun heille selkeästi sanotaan, että nyt on taas aika joka paikassa laittaa maskit, niin kyllä suomalaiset laittavat.

Saarikko puolusti sitä, että koronarajoituksia on Suomessa välillä löysennetty, vaikka tilanne onkin nyt pahentunut.

– Ei oikein auta tässä ja nyt, että jossitellaan olisiko pitänyt toimia toisin. Henkilökohtainen vahva kantani, jonka muistan sanoneeni ääneen elo-syyskuussa hallituksen keskusteluissa oli se, että Suomea on avattava, vaikka tulisi eteen tilanne, että sitä jouduttaisiin uudestaan sulkemaan ja rajoituksia kiristämään.

– Me emme saa ihmisiä enää suostumaan näitä rajoituksia noudattamaan, ellei välillä löydetä tapaa palata kohti normaalia.