Saarikko: Syntyvyys ei nouse etuuksia viilaamalla, vaan ruuhkavuosihuokailut ja voimia vievä onnistumisten vertailu täytyy lopettaa – "Sovitaan yhdessä, että riitämme"
Edellisen hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ei jaksa enää hätkähtää Tilastokeskuksen tuoretta väestöennustetta, jonka mukaan Suomen väkiluku lähtee nykyisillä syntyvyysluvuilla laskuun vuonna 2031.
Trendi on ollut selvä jo vuosia, Saarikko muistuttaa Facebook-kirjoituksessaan.
Hän kertoo olevansa aika vakuuttunut siitä, ettei syntyvyys nouse yksittäisiä etuuksia viilaamalla, vaan muutos tarvitaan työelämässä sekä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä.
– Voi lapsilisääkin nostaa, perhevapaat uudistaa ja varhaiskasvatukseen satsata. Mutta isoin muutos pitää tapahtua yhteiskunnallisessa ilmapiirissä ja ääneenlausutussa tavassa puhua perhe-elämästä.
Vajaat kaksi viikkoa sitten toisen lapsensa saanut Saarikko on parhaillaan perhevapaalla tiede- ja kulttuuriministerin tehtävästä.
Hän kirjoittaa tietävänsä omakohtaisesti jotain siitä julkisesta keskustelusta, jota käydään perheellistymisen ympärillä.
– Siinä on aika ajoin vinoutuneita kulmia, kylmiä äänenpainoja.
– Ruuhkavuosihuokailut ja puheet prismahelveteistä eivät paranna perhearjen mainetta. Voitaisiinko ottaa yhteiskunnallinen kisa siitä, kuinka voisimme puhua turhia pilvilinnoja ja höttöjä maalaamatta perheellistymisestä myönteiseen sävyyn?
Saarikkoa harmittaa, että myös pienten lasten vanhemmat vertailevat onnistumisiaan, pärjäämistään ja jälkikasvun kyvykkyyttä voimia vievällä tavalla.
– Lopetetaan se. Sovitaan yhdessä, että riitämme. Ja muistutetaan tästä erityisesti heitä, jotka vasta haaveilevat perheestä.
Perheellistymisessä on tietysti kysymys myös parisuhteista, Saarikko muistuttaa.
– Siis siitä, löytääkö kumppanin ja jos löytää, kestääkö rakkaus aamut, jossa kahvi kylmenee kiireessä kuppiin ja illat, jossa perhepedissä ahtautuu toisen kainalon sijaan kuudensadan pehmolelun ja muutaman lapsen väliin.
Perheiden moninaisuuden hyväksymistä Saarikko myös peräänkuuluttaa.
– Voisimme myös lopettaa vielä vähintään rivien väliin kirjoitetun arvostelun siitä, millainen on hyvä perhe ja minkälainen perhemuoto vastaa odotuksia. Hyvän elämän edellytyksiä voi tarjota monissa eri kokoonpanoissa, hyvin erilaisissa kodeissa.
Voitaisiinko ottaa yhteiskunnallinen kisa siitä, kuinka voisimme puhua turhia pilvilinnoja ja höttöjä maalaamatta perheellistymisestä myönteiseen sävyyn?
Lapsiperheiden asema on Suomessa kiistattoman hyvä, Saarikko sanoo ja havainnollistaa asiaa oman perheensä tilanteen kautta.
– Vauva nukahti äsken vaunuihin äitiyspakkauksen eläinkuvioidun makuupussin lämmittämänä. Tilillemme kolahtaa vajaa 100 euroa kuussa tästä eteenpäin 204 kuukautta.
– Lapseni sai syntyä erikoissairaanhoidon turvallisiin ja ensiluokkaisiin puitteisiin, jotka takaavat maailman mittakaavassa ennätyksellisen alhaisen lapsi- ja äitiyskuolleisuuden.
– Kohdussani vauvaa tarkkailtiin, vointiani seurattiin, neuvoja jaettiin. Nyt samainen neuvola kutsuu vauvan tiheästi vaa’an punnittavaksi; lähteehän pienen kasvu liikkeelle, sujuuhan imetys?
– Vauvan 5-vuotias isoveli saa nauttia muutaman kerran viikossa varhaiskasvatuksen riemusta; kavereista ja uuden oppimisesta.
Saarikko kertoo miehensä palanneen tänään perhevapaalta töihin.
– Saimme viettää vauvan ensimmäiset päivät yhtä aikaa kotona. Lisäksi saamme perheenä itse rakentaa perhevapaiden käytön oman tilanteemme kannalta parhain päin. Palkkaan sidottua vapaata työstä, taloudellisesti tuettua perhevapaata on kaikkiaan noin 300 päivän ajan.
Saarikko muistuttaa, että mennyt ja nykyinen hallitus on tarkkaan punninnut ne toimet, joihin lapsiperheiden osalta on tehty parannuksia.
Sipilän hallituksella oli opintotuen huoltajakorotus ja minimivanhempainpäivärahojen tuntuva nosto. Rinteen hallitus toteuttaa lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen sekä monilapsisen perheen lapsilisän noston.
Lisäksi valmisteilla on kansallinen lapsistrategia ja vahvasti työn alla lapsiperhepalvelujen muutostyö perhekeskuksiksi moniammatillista työtä vahvistamaan.
Saarikko myöntää, että katvekohtia on paljon palveluita tarvitsevien auttamisessa ajoissa tai pitkittyneessä, ylisukupolvisessa lapsiperheköyhyyssä, ja näihin pitäisi panostaa paljon enemmän.
– Mutta: lapsiperheiden yhteiskunnallinen kokonaiskuva on silti valtavan vaikuttava ja vahva.