Saarikko puolusti kyselytunnilla sairaaloiden leikkaustoiminnan uudistusta – tavoitteena potilasturvallisuuden parantaminen
Oppositio jatkoi hallituksen syyttelemistä yksityisen terveysbisneksen suosimisesta vuoden ensimmäisellä kyselytunnilla.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk.) sateli kysymyksiä sote-palveluiden asiakasmaksujen ja sairaaloiden leikkaustoiminnan uudistuksista.
Oppositio ryöpytti erityisesti leikkaustoiminnan kriteerejä koskevaa esitystä.
Sen myötä tulevat maakunnat saisivat ulkoistaa nukutusta ja leikkaussaliolosuhteita vaativia kiireettömiä leikkauksia yksityisille sairaaloille. Leikkaukset tehtäisiin julkisella rahalla.
SDP:n Antti Lindtman muistutti, että vuonna 2017 hallitus keskitti nukutusta vaativat leikkaukset suuriin sairaaloihin, jolloin leikkaustoiminta loppui aluesairaaloista.
Demarien ryhmäpomo varoitteli uudistuksen seurauksista.
– Jos jokin menee yksityisessä sairaalassa pieleen, potilas lähetetään takaisin julkiseen sairaalaan veronmaksajien piikkiin. Julkinen sektori hoitaa kalliin ja raskaan päivystystoiminnan.
Saarikko huomautti Lindtmanille, että potilas lähetetään nykyisinkin mistä tahansa sairaalasta tehohoitoon keskussairaalaan komplikaation sattuessa.
Lisäksi hän teroitti, ettei maakunnille aseteta mitään velvoitetta ostaa palveluita yksityiseltä puolelta.
– Joka ikinen sairaanhoitopiiri tai tuleva maakunta tekee itsenäisesti päätöksen siitä, onko sillä tarvetta yksityisen leikkaustoiminnan ostamiseen.
Yksityisiä leikkauksia voidaan siis hyödyntää tarpeen mukaan, jos julkisen puolen oma kapasiteetti ei riitä hoitotakuun edellyttämien aikojen noudattamiseen.
Saarikon mukaan ikääntyvässä Suomessa resurssien järkevä käyttö tarkoittaakin myös sairaaloiden työnjaon uudistamista.
Saarikko totesi, että yksityisen puolen hyödyntäminen on perusteltua, jotta ihmisten ei tarvitsisi jonottaa leikkauksiin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sdp.) suhtautui Lindtman tavoin nuivasti yksityiseen leikkaustoimintaan.
– Ongelma on siinä, että tässä räätälöidään kevennyksiä, jotta yksityiset sairaalat pääsisivät helpommalla.
Saarikko korosti, että leikkaustoiminnan kriteerit ovat nykyisen lain näkökulmasta epäselvät. Myös potilasturvallisuudessa on hänen mukaansa parantamisen varaa.
Ministerin mukaan uusi laki asettaisikin sekä julkiselle että yksityiselle puolelle samat pelisäännöt.
Saarikko totesi, että yksityisen puolen hyödyntäminen on perusteltua, jotta ihmisten ei tarvitsisi jonottaa leikkauksiin.
Tavoitteena on siis, että lainmukainen hoitotakuu toteutuisi myös silloin, kun julkinen puoli ruuhkautuu.
– Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on saattaa tämän salin läpi valmis esitys uudeksi sosiaali- ja terveyspalvelurakenteeksi, jotta työ kentällä voisi vihdoin edetä suunnittelusta käytäntöön, ministeri tiivisti.
Sairauslomalta tositoimiin palannut vihreiden Touko Aalto pyysi hallitusta harkitsemaan sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottomaksujen poistamista sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä.
– Maksujen tuotto on pieni, mutta niiden kustannukset ovat isot, jos ihmiset eivät hakeudu palveluiden piiriin, Aalto perusteli.
Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson varoitti, että hallituksen asiakasmaksuesitys vaikeuttaa monen pienituloisen pääsyä hoitoon.
Saarikko myönsi, että asiakasmaksut estävät pienituloisia käyttämästä sote-palveluita, mutta totesi uuden lain myös helpottavan monen asemaa.
– Pidän erittäin hyvänä sitä, että uudessa asiakasmaksulaissa on vahvistettu kuntien ja tulevien maakuntien velvoitetta tarjota pienituloisille ihmisille maksuhuojennusta.
THL:n mukaan uuden asiakasmaksulain voittajiin lukeutuvat etenkin lapsiperheet ja kotihoidossa olevat ikäihmiset.
Alaikäisille sairaanhoidon palvelut muuttuvat kokonaan maksuttomiksi.
Lisäksi asiakasmaksulain uudistuksella pyritään selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan asiakkailta perittäviä maksuja, jotka ovat päässeet eriytymään eri puolilla maata.
Uudella lailla ei Saarikon mukaan kuitenkaan kerätä sote-palveluille lisärahoitusta.