Saarikko: Koululounas on lasten terveyden tasa-arvoteko
– Suomalaisen koulun menestyksestä kiitellään yleensä opettajia – ja aiheesta. Nostaisin opettajien rinnalle myös koululounaiden loihtijat, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi Ammattikeittiöosaajat ry:n syysseminaarissa.
Hän totesi, että jo aikoinaan köyhän Suomen lanseeratessa kouluruuan, ymmärrettiin, ettei tyhjällä vatsalla oppiminen onnistu.
Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että maksutonta kouluruokaa on opittu pitämään itsestäänselvyytenä. Viime päivien lakko on nostanut kouluruuan tapetille uudella tavalla.
Keskustelua on aiheuttanut myös THL:n kouluterveyskysely, joka paljasti jokin aika sitten, että varsinkin yläasteikäiset jättävät usein ilmaisen lounaansa väliin.
Ministeri toivoikin, että kouluruuan negatiivinen brändi saataisiin käännettyä. Ravitsemussuosituksista luennoimien ei Saarikon mukaan yksin auta. Tarvitaan tekoja ja lisää keskustelua kouluruuasta. Yhdessä suunnittelemalla ja kehittämällä voidaan Saarikon mukaan lisätä kouluruuan arvostusta.
– Kouluruokailun kehittämiseen tarvitaan mukaan niin oppilaat kuin kaikki koulun aikuiset, myös vanhemmat, hän linjasi.
Saarikko muistutti että terveelliset ruokatottumukset opitaan jo lapsuudessa, ja koululla on tässä tärkeä rooli.
Koululounas onkin hänen mukaansa terveyden tasa-arvoteko.
– Se antaa kaikille oppilaille heidän perhetaustastaan riippumatta mahdollisuuden lämpimään, kunnolliseen ateriaan koulupäivän aikana, hän totesi.
Kiiteltynäkään koululounas ei voi jäädä paikoilleen. Tietoisuus ruuan ekologisuudesta ja eettisyydestä on levinnyt laajalle.
– Myös kouluruokailun on elettävä vuorovaikutuksessa tämän kehityksen kanssa, ministeri päättää.