Saarikko: Kauan kaivattu uusi vammaispalvelulaki turvaa yhdenvertaiset ja yksilölliset palvelut
Vammaispalvelulain uudistamista on valmisteltu useiden hallituskausien ajan. Nyt hallituksen esitys asiasta on valmis ja annettu eduskunnalle 27.9.2018.
– Uusi vammaispalvelulaki turvaa entistä paremmin vammaisille henkilöille oikeuden osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja entistä paremman mahdollisuuden yksilöllisiin palveluihin, tiivistää perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) laajan lakiesityksen sisällön.
Diagnoosi ei olisi enää peruste palvelujen saamiselle, vaan palveluja saisivat ne, jotka tarvitsevat välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea vamman tai sairauden aiheuttamien rajoitteiden takia.
Uusia tukimuotoja olisivat esimerkiksi valmennus ja lyhytaikainen huolenpito. Entiset perusoikeudet – asumisen tuet, palveluasuminen, kuljetuspalvelut sekä henkilökohtainen apu – säilyvät myös.
Noora Koponen on vammaisen lapsen äiti.
– Ymmärtämällä vammaisen ihmisen todelliset, yksilölliset tarpeet voidaan räätälöidä jokaiselle sopivat palvelut. Kukaan ei saisi jäädä väliinputoajaksi, Koponen sanoo sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemalla videolla.
Sosiaalityöntekijä Matti Koikkalainen uskoo, että uusi laki parantaa yhdenvertaisuutta ja valinnanvapautta, mahdollisuus elää yksilöllistä elämää vahvistuu entisestään.
Erityisen tärkeänä Koikkalainen pitää monipuolista liikkumisen tukea. Esimerkkinä hän mainitsee niin sanotun kilometrikukkaron, jota käytetään vapaa-ajan matkoihin. Asiakas voisi valita 18 kuukausittaisen asuin- ja lähialueen matkan sijaan tietyn kilometrimäärän kuljetusta kunta- tai maakuntarajojen estämättä. Kaikkiaan Koikkalainen on luottavaisella mielellä lakiuudistuksen hyödyistä.
– Lain kirjaimen ja hengen lisäksi tarvitaan kuitenkin hyvää toimeenpanoa, käytännön yhteistyötä päättäjien ja käyttäjien kesken, hän korostaa.
Noora Koposen mielestä myös omaiset tarvitsevat tietoa oikeuksistaan tukeen, sillä heidän jaksamisensa on usein koetuksella.
– Toivon, ettei vanhempien tarvitsisi enää taistella saadakseen apua, hän painottaa.
Annika Saarikon mukaan kauan odotetun vammaispalvelulain tärkein ydin on järjestää ja toteuttaa palvelut yksilöllisellä tavalla kunkin henkilön tarpeiden mukaan.
– Tämä onnistuu, kun palvelut suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä käyttäjän ja hänen läheistensä kanssa.
Uudistukseen sisältyvien toimintatapamuutosten arvioidaan vähentävän pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menoja noin 15 miljoonaa euroa.
Käytännössä joidenkin palveluiden kustannukset kuitenkin kasvavat. Esimerkiksi kotona asumisen tukeen, henkilökohtaiseen apuun ja valmennukseen, lyhytaikaisen huolenpitoon ja päiväaikaiseen toimintaan käytetään aiempaa enemmän rahaa.
Säästöjä syntyy muun muassa vaihtoehtoisilla liikkumisen tuen palveluilla, kuten antamalla auto vammaisen käyttöön tai yhdistelemällä asiakkaiden matkoja, monipuolistamalla asumisen tukia sekä vähentämällä henkilöstön päällekkäistä työtä.
Laitoshoito minimoidaan ja lisätään kotona asumista tukevia palveluja, valmennusta ja muuta tukea. Lisärahoitusta, joka pienentää säästötarvetta, saadaan verotuksen invalidivähennyksen poistamisesta.