Saarikko ja Rotkirch pohtivat suomalaisten lastenteon lykkäämistä Ylellä – "Olemmeko riittävän valmiita, sitä kysymme itseltämme liian ankarasti"
Syntyvyyden dramaattinen alamäki jatkuu Suomessa.
Tämän vuoden syntyvyyden perusteella hedelmällisyysluvuksi tulee noin 1,33, eli suomalainen nainen saa keskimäärin sen verran lapsia koko elämänsä aikana, Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch kertoo.
Rotkirch ja tiede- ja kulttuuriministerin tehtävästä vanhempainvapaalla oleva viime kauden perheministeri Annika Saarikko (kesk.) keskustelivat syntyvyydestä Roman Schatzin Maamme-kirja -ohjelmassa Yle Radio 1 -kanavalla maanantaina.
Syntyvyys laskee siksi, että esikoisia syntyy vähemmän – ihmiset ovat siis varovaisia tekemään ensimmäistäkään lasta.
Esikoisen tekemistä pohtiessaan ihmiset eivät pääasiassa mieti talouttaan tai perhepoliittisia etuuksia, Rotkirch kertoi. Niiden sijaan ihminen miettii, onko hänestä vanhemmaksi, onko hänellä sopivaa kumppania tai onko nyt sopiva hetki lapsen tekoon.
– Kysymykset liittyvät elämänkulkuun, arvoihin ja perhetilanteisiin, Rotkirch summasi.
Saarikko totesi syntyvyyden olevan vaikea politiikan vyöhyke, koska siinä yksityinen ja yleinen kohtaavat.
Lapsettomuus voi johtua yksilön kohdalla kipeistä terveys- tai parisuhdeasioista, mutta yhteiskunnan näkökulmasta väestöpoliittinen haaste on vuoren kokoinen.
Ihmiset ovat kaiken kaikkiaan epävarmempia ja varovaisempia perheellistymisen suhteen kuin ennen.
Saarikko mielestä on paradoksaalista, että elämän täytyy olla tiettyjen standardien mukaisesti valmista ja vakiintunutta ennen kuin lapsi voi tulla – ja samaan aikaan yhä harvempi asia on tässä ajassa vakituinen ja pysyvä.
– Olemmeko riittävän valmiita [lapsen tuloon], sitä kysymme itseltämme liian ankarasti.
Saarikko muistutti, että pitkittynyt pohdinta voi johtaa siihen, ettei lapsen saaminen enää olekaan laskeneen hedelmällisyyden vuoksi mahdollista.
Saarikko kertoi pitävänsä ikävänä sitä, että tietyt väestöryhmät kuten parikymppiset opiskelijat jätetään pois syntyvyyskeskustelusta ikään kuin toivottomina tapauksina.
Rotkirchin mielestä kouluissa pitäisi opettaa hedelmällisuuttä, ja perhesuunnitteluun tulisi kuulua muitakin kuin ehkäisyasioita.
Opiskelu, työelämä ja vapaa-aika ovat erilaisia kuin ennen, ja ajatus lisääntymisestä pitäisi saada nivoutumaan uuteen elämänkulkuun, Rotkirch pohti.
– Autamme nuoria suunnittelemaan opintoja ja uraakin. Sen osana voisi olla se, miten lapset istuisivat pakettiin.
Rotkirch lisää, että hedelmällisyysasioiden tuntemisesta on hyötyä myös niille, jotka eivät lapsia halua.
Rotkirch nosti esiin perhevapaakeskustelun ja sen, että jotkut puolueet kokevat suomalaisten naisten perhevapaat kansantaloudellisena ongelmana.
– Oikeasti suomalaiset naiset ovat aina tehneet paljon ansiotyötä, jos mitataan koko elämää.
– Vanhemmuuden kansantaloudelliselle ulottuvuudelle ei ole annettu tilaa eikä sitä ole arvostettu, ei tunnepuheissa eikä taloudellisesti, tutkimusprofessori sanoi.
Saarikko kertoi ärsyyntyvänsä siitä, että ilmastonmuutoskeskustelussa myös lasten tekemistä on kyseenalaistettu.
Hän kertoi itse ajattelevansa, että uusi sukupolvi edustaa toivoa ja ratkaisua ilmastonmuutosasiassa.
Rotkirch oli myös sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei ole hyvä peruste jättää lapsi tekemättä Suomessa.
– Suomi on hyvin alhaisen syntyvyyden maa. Jos pyritään kestävään kehitykseen, tarvitaan myös väestöllistä tasapainoa.
Rotkirchin mielestä väestön kokoa täytyy katsoa kunkin yhteisön näkökulmasta. Jo nykyisillä syntyvyysluvuilla hyvinvointipalveluihin tulee leikkauksia, hän muistutti.
– Millaisia populistisia reaktiota se synnyttää väestössä 10–15 vuoden päästä, millaisen hallituksen saamme silloin?