Ruskomäntypistiäinen aiheuttaa tuhoa etenkin Etelä-Savossa – joukkoesiintymät kuuluvat luonnon kiertokulkuun
Eri puolilla Suomea olevissa mäntymetsissä on parhaillaan erittäin laajoja ruskomäntypistiäisen joukkoesiintymiä. Asiasta kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotteessa.
Pistiäisten toukat ovat syöneet niin taimikoita kuin varttuneitakin metsiä lähes paljaaksi neulasista. Luken mukaan pahinta tuhoaluetta on Etelä-Savo, jossa tuhoja esiintyy satojen tuhansien hehtaarien laajuisella alueella.
Ruskomäntypistiäinen (Neodiprion sertifer) on levinneisyysalueeltaan koko maan kattava, männyllä elävä pistiäinen.
Tällä hetkellä toukat syövät vatsansa täyteen ja koteloituvat. Aikuiset pistiäiset kuoriutuvat elo-syyskuussa. Ne lentävät parittelemaan männyn latvoihin, jonka jälkeen naaras viiltää munimista varten männyn neulasiin koloja. Munista kuoriutuvat uudet toukat seuraavana keväänä.
Metsänomistajien kannattaa pitää männiköitään silmällä mahdollisten puustokuolemien varalta, muistuttaa Luke tiedotteessa.
Männiköt toipuvat syönnistä kuitenkin pääosin hyvin, vaikka neulasaterioinnin jälki näyttää usein karulta. Tämä johtuu siitä, että ruskomäntypistiäisen toukat eivät syö kuluvan kesän tuoreimpia neulasia.
Joukkoesiintymien taustalla on Luken mukaan luonnollisen syklisyyden lisäksi myös sääolosuhteiden otollisuus. Viime ja toissa vuoden kuumat kesät ovat edesauttaneet lajin kannan kasvua.
Luken mukaan ruskomäntypistiäisen joukkoesiintymien syklisyys on osa luonnon normaalia kiertokulkua. Varsinaisiin torjuntatoimiin ei siis useimmiten ole tarvetta.
– Mikäli lajin aiheuttaman tuhon ennakoidaan olevan poikkeuksellisen laaja tai vaikutukseltaan voimakas, voidaan tarvittaessa antaa lupa biologiseen torjuntaan, mutta tämä vaatii aina viranomaispäätöksen. Ruskomäntypistiäisen tapauksessa männiköihin levitettäisiin monisärmiövirusta sisältävää vesiliuosta joko maasta (taimikot) tai ilmasta (varttuneemmat metsät) käsin, kertoo Luken tutkija Markus Melin tiedotteessa.
Monisärmiövirus on luontaisesti esiintyvä virus, joka katkaisee ruskomäntypistiäisen massaesiintymät. Viruksella ei Luken mukaan ole haitallisia vaikutuksia muuhun luontoon tai ihmiseen.
Luken mukaan varttuneissa metsissä voi massaesiintymän aikaan kuulostaa siltä, että sataisi vettä. Kyseessä voi olla kuitenkin se, että ruokailevien toukkien ulostetta putoaa mäntyjen oksilta jatkuvana alas ropisevana sateena.
Luken Metsäinfo-palvelun mukaan joukkoesiintymät kestävät useimmiten muutaman vuoden. Laajoja ruskomäntypistiäisen joukkoesiintymiä on esiintynyt noin 20–30 vuoden välein ja paikallisia joukkoesiintymiä 5–6 vuoden sykleissä.
Luke ei seuraa säännöllisesti ruskomäntypistiäiskantoja, joten se ei voi antaa systemaattisia ennusteita tulevista tuhoista. Luke epäilee kuitenkin, että kannan kasvu alkaa jossain vaiheessa rajoittua luonnollisesti monisärmiöviruksen ja saalistajien avulla.