Ruotsin hallitus odottaa talouskasvuun lisävauhtia loppuvuonna
Ruotsin hallitus ennakoi, että maan talouskasvu kiihtyy loppuvuonna, kun koronakriisi jää taakse. Tälle vuodelle ennakoidaan 3,2 prosentin talouskasvua, ensi vuodelle 3,8 prosentin.
Kasvuennustetta on korjattu pari prosenttiyksikön kymmenesosaa ylöspäin joulukuun ennusteesta.
Valtiovarainministeri Magdalena Anderssonin mukaan koko maailman talouden tilanne on koronakriisin seurauksena poikkeuksellinen.
– Mutta Ruotsin talouden vastustuskyky on vaikuttava, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Teollisuudella on mennyt pandemiasta huolimatta hyvin. Tuotanto toipui pudotuksen jälkeen nopeasti ja on jo noussut vuodentakaista suuremmaksi.
– Odotamme, että tämän vuoden lopulla olemme jälleen samalla bkt-tasolla kuin ennen kriisiä, ministeri totesi.
Ruotsin talous supistui viime vuonna 2,8 prosenttia, saman verran kuin Suomen. Pudotus jäi siten pienemmäksi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Saksassa tai koko euroalueella.
Kuten Suomessakin, palvelualat ja erityisesti hotelli- ja ravintola-ala ovat kärsineet pahasti koronasta. Konkurssien määrä ei kuitenkaan ole kasvanut.
Myös julkinen talous on hyvässä iskussa, vaikka alijäämä ja julkinen velka ovat kasvaneet ja jatkavat kasvuaan tänä vuonna. Ruotsi on käyttänyt kaikkiaan noin 400 miljardia kruunua (noin 40 miljardia euroa) kriisitoimiin. Julkinen velka on tänä vuonna hieman alle 40 prosenttia bkt:sta, mutta kääntyy ensi vuonna taas laskuun.
Työttömyys on ennusteen mukaan tänä vuonna 8,7 prosenttia, ensi vuonna 7,9. Työllisyys nousee kuitenkin takaisin koronaa edeltävälle tasolle vasta ensi vuoden loppupuolella.
Anderssonin mukaan on huolestuttavaa, että työttömyys näyttää jääneen aiempaa korkeammalle tasolle nuorten, Euroopan ulkopuolelta kotoisin olevien maahanmuuttajien ja matalasti koulutettujen keskuudessa.
– Ruotsin talous on vahvalla pohjalla verrattuna moniin muihin maihin, mutta Ruotsissakin tilanne työmarkkinoilla on vaikea. Hallituksen kriisitoimet ovat pelastaneet monta työpaikkaa, mutta mikään maa ei voi pelastaa kaikkia työpaikkoja kun kriisi iskee, Andersson sanoi.
Anderssonin mukaan hallitus on valmis uusiin tukitoimiin, jos talous näyttää niitä kaipaavan.
Ruotsalaiset ekonomistit pitävät hallituksen ennustetta ylivarovaisena. Nordean pääekonomi Anna Winsth sanoo pankin ennusteen olevan, että talous kasvaa tänä vuonna jo neljän prosentin tahtia.
SEB-pankin Olle Holmgren on samaa mieltä ja katsoo Winsthin tavoin, että suuri osa Ruotsin taloudesta on jo alkanut elpyä. Rokotukset ja kesäisempi sää piristävät pahiten kärsineitä aloja jo kuluvalla vuosineljänneksellä. Kuluttajilla on suuri hinku päästä käyttämään näitä palveluja kun mahdollisuuksia tulee tarjolle, Winsth huomauttaa.
Sekä Winsth että Holmberg odottavat, että hallitus lisää elvytystoimia sekä kevään lisäbudjetissa että syksyn budjetissa ensi vuodelle. Oletus on, että punavihreä hallitus ja sen tukipuolueet keskusta ja liberaalit sopivat yhdistelmästä, jossa on sekä julkisia investointeja että veroalennuksia.
Koronakriisin rajoittaessa kuluttajien mahdollisuuksia ovat ruotsalaiset jatkaneet säästämistä ennätystahtiin. Rahastoyhtiöiden mukaan rahastoihin pantiin maaliskuun aikana 285 miljardia kruunua (28,5 miljardia euroa) ja ruotsalaisten rahastovarallisuus nousi yhteensä yli 5 900 miljardiin kruunuun. Viime vuonna rahastosäästöt kasvoivat 400 miljardilla ja olivat vuodenvaihteessa liki 5 500 miljardia kruunua.
Rahastojen arvoa ovat kasvattaneet myös pörssikurssien nousu. Tukholman pörssin yleisindeksi nousi maaliskuussa reilut kahdeksan prosenttia.