Ruokatrendit näkyvät myös suomalaisilla pelloilla 

Kiinnostus gluteenittomaan ruokavalioon lisää puhdaskauran kysyntää – viljelijä tienaa takuuhinnan
Ruoka 

Kiinnostus gluteenitonta ruokavaliota kohtaan näkyy paitsi ruokakaupoissa ja ravintoloissa myös suomalaisilla pelloilla.

Erityisesti gluteenittoman kauran viljely on lisääntynyt.

Vihtiläinen viljelijä Virpi Tuominen vaihtoi tavanomaisen suurimokauran viljelyn gluteenittoman puhdaskauran viljelyyn vuonna 2015. Aiemmin Tuominen viljeli sopimuksella lajipuhdasta suurimokauraa valtion varmuusvarastoihin.

– Kun valtio lopetti lajipuhtaan viljan varmuusvarastoinnin, lähdin etsimään uusia vaihtoehtoja. Siirtyminen puhdaskauran viljelyyn oli luontevaa, sillä tuottamani kaura oli jo valmiiksi laadukasta ja pellot sekä tuotantovälineet puhtaita muista viljoista, Tuominen kertoo.

Nykyään Tuominen tuottaa gluteenitonta kauraa sopimusviljelijänä Raisioagrolle.

Gluteeniton viljely vaatii viljelijältä erityistä tarkkuutta, sillä koko tuotantoketju on pidettävä puhtaana muista viljalajikkeista.

Kauralajike gluteenittomassa viljelyssä voi olla sama kuin tavanomaisessa suurimokauran tuotannossa.

Gluteeniton viljely on kuitenkin tavanomaista työläämpää ja vaatii viljelijältä erityistä tarkkuutta, sillä koko tuotantoketju on pidettävä puhtaana muista viljalajikkeista.

Pidemmälle jalostettu tuotanto näkyy myös viljelijän tuloissa.

– Puhdaskaurasta saa paremman hinnan tonnia kohti kuin tavallisen suurimokauran viljelystä. Perushinnalla on minimi, jonka alle hinta ei laske, vaikka markkinahinta laskisikin. Lisäksi puhdaskaurasta maksetaan sopimusviljelypalkkio, Tuominen sanoo.

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK:n vilja-asiamies Max Schulman vahvistaa, että gluteenitonta kauraa viljelevien tilojen määrä Suomessa on kasvussa.

– Jos 10 vuotta sitten puhdaskauran viljelyssä oli joitakin kymmeniä tiloja, nyt puhutaan arviolta sadoista tiloista, jotka ovat siirtyneet tai siirtymässä viljelemään gluteenitonta puhdaskauraa, Schulman sanoo.

Schulman pitää kehitystä myönteisenä, sillä erikoistuotannosta saatava lisähinta voi osittain lisätä kotimaisten tilojen kannattavuutta.

Tarkkoja tilastoja gluteenitonta kauraa tuottavien tilojen määrästä tai puhdaskauran peltohehtaareista ei ole, sillä gluteenittomasti viljeltävää kauraa ei tilastoida erikseen.

Schulmannin mukaan kasvu johtuu ajankohtaisista ravintotrendeistä.

– Kiinnostus kauraa kohtaan on lisääntynyt sen jälkeen kun Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto hyväksyi kauraan liitettävät terveysväitteet. Kaura on luontaisesti gluteeniton vilja, ja gluteenin välttely taas on ollut kasvussa jo useamman vuoden.

Suomen isoimmat viljoja ostavat yritykset Raisio ja Helsingin Mylly ovat lisänneet puhdaskauran sopimusviljelyä viime vuosina.

– Puhdaskauran tilausmäärät ovat nousseet tasaisesti viime vuosina, kertoo viljapäällikkö Minna Oravuo Ravintoraisiosta.

Oravuon mukaan gluteenittomien kauratuotteiden kysynnän kasvu on globaali trendi.

– Kansainvälisten teollisuus- ja vientiasiakkaiden osalta kiinnostus suomalaista korkealaatuista puhdaskauraa kohtaan on lisääntynyt. Myös muut kuin keliaakikot kokevat näiden tuotteiden vahvistavan omaa hyvinvointiaan, Oravuo arvioi.

Helsingin Myllyssä gluteenittoman puhdaskauran jalostaminen aloitettiin runsas vuosi sitten.

– Vuonna 2016 puhdaskauran sopimusviljelijöitä oli hieman alle sata. Gluteenittomien kauratuotteiden kysyntä on ollut kovaa ja kasvaa jatkuvasti sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla, vahvistaa markkinointijohtaja Riitta Salenius-Mela Helsingin Myllystä.