Runoista ylistetty, Eemeli-käännöksistä tuttu Aila Meriluoto on kuollut 95-vuotiaana
Runoilija ja kirjailija Aila Meriluoto kuoli maanantaina 95-vuotiaana helsinkiläisessä hoivakodissa. Asiasta kertoi STT:lle hänen tyttärensä Ursula Viita-Leskelä puhelimitse tiistaina.
Meriluoto oli syntynyt Pieksämäellä tammikuun 10. päivänä vuonna 1924.
Meriluoto kuului suomalaisen lyriikan murrosajan keskeisiin edustajiin. Ensiteos oli vuonna 1946 julkaistu runokokoelma Lasimaalaus. Vuoteen 2007 mennessä kokoelmasta oli otettu 16 painosta.
Kirjailija ja emeritusprofessori Panu Rajalan mukaan Meriluoto oli sodanjälkeisen runouden kirkkaimpia nimiä ja tulkitsi koko sukupolvensa tuntoja esikoiskokoelmallaan. Rajala arvioi Lasimaalauksen olevan varmaan edelleen Suomen myydyin esikoiskokoelma.
– Hän sai silloin ylistävät kritiikit. Hänet nostettiin tähtiin kertaheitolla, Rajala kertoi STT:lle tiistaina.
Lukuisten runokokoelmien lisäksi Meriluoto kirjoitti myös romaaneja, elämänkerrallisia päiväkirjoja sekä lasten- ja nuortenkirjoja.
Ursula Viita-Leskelän mukaan Meriluodolla oli muistisairaus, josta tämä myös kirjoitti viimeisessä runokokoelmassaan. Hoivakodissa hän oli ollut toukokuusta alkaen.
Meriluodolla oli neljän lapsen ohella kahdeksan lastenlasta sekä kahdeksan lastenlastenlasta.
Rajala kertoo STT:lle Meriluodon olleen lämmin ja rohkea seikkaileva nainen.
– Aikansa feministi, varsinkin näissä päiväkirjoissa, joissa hän tunnustuksellisesti kertoi siekailematta naisen elämästä, Rajala kertoi STT:lle puhelimessa.
Rajala on kirjoittanut vuonna 2010 Meriluodon elämästä kirjan Lasinkirkas, hullunrohkea: Aila Meriluodon elämästä ja runoudesta.
– Ailan ääni helähti iloisen tyttömäisenä, kun hänelle soitti. Muisti tosin alkoi pettää. Aina hän vastaili valoisasti kuulumisistaan. En muista hänen kertaakaan valittaneen yleensä mistään, vaikka vastamäkeä riitti, Rajala muisteli nettisivuillaan tiistaina julkaisemassaan kirjoituksessa.
Vuonna 1948 Meriluoto solmi avioliiton runoilija-kirjailija Lauri Viidan kanssa. Pariskunnalle syntyi neljä lasta.
Vähän liiton alkamisen jälkeen Viidalla alkoi olla vakavampia näkyviä mielenterveysongelmia. Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjallisuuden tutkijan Sakari Katajamäen mukaan tämä vaikutti myös Viidan ja Meriluodon suhteeseen.
Liitto purkautui vuonna 1956. Viita kuoli vuonna 1965 auto-onnettomuudessa saamiinsa vammoihin, ja Meriluoto kirjoitti hänestä muistelmateoksen, joka ilmestyi vuonna 1974.
Meriluoto sai elämänsä aikana lukuisia tunnustuksia. Hänelle annettiin muun muassa Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1947, 1953 ja 1959 sekä Pro Finlandia vuonna 1962.
Kirjailijauransa ohella Meriluoto myös suomensi teoksia. Käännöstöistä Turun yliopiston kirjallisuudentutkija, dosentti Siru Kainulainen nostaa erityisesti esille itävaltalaisen Rainer Maria Rilken Duinon elegiat -teoksen sekä ruotsalaisen kirjallisuuden nobelistin Harry Martinsonin Aniaran.
Aniara on ollut Kainulaisen mukaan todella kunnianhimoinen käännöstyö, joka vei Meriluodolta paljon aikaa ja varmasti voimiakin.
– Yhtä merkittäviä on muistaa myös Meriluodon Astrid Lindgren -käännökset eli erityisesti Eemeli-kirjojen käännökset, Kainulainen sanoi tiistaina STT:lle .
– Niin monet eri lapsisukupolvet ovat tutustuneet Aila Meriluodon tyyliin Eemelin kautta.