Rossi: Demarihallitus pääsee vähemmällä – "Huuto ei ole niin kovaa, kun ay-liike puristelee hampaitaan"
Kuudes kausi keskustan kansanedustajana jää kuopiolaisen Markku Rossin viimeiseksi, vaikka hän kokee olevansa nyt hommassa parhaimmillaan pitkän kokemuksensa vuoksi.
63-vuotiaana hän on eläkeiässä mutta riittävän nuori, jotta ehtii tehdä elämässään muutakin.
– Keskeisin haaste on nyt miettiä, miten kolmen kodin tilanteesta päästään yhteen kotiin.
Helsingin kämpästä on helpoin luopua, mutta valinta Kuopion rivitaloasunnon ja Ranualla sijaitsevan talon välillä on vaikeampi.
– Vaihtoehtoisesti laitetaan kaikki myyntiin ja katsotaan, minne lähdetään, Rossi naurahtaa.
Rossi innostuu näyttämään kuvaa Ranuan keltaisesta puutalosta. Talo on lähempänä Rossin puolison Matti Kaarlejärven seitsemää lastenlasta. Siellä on pidetty lasten ”kesäleiriä”, ja siinä showssa Rossikin on tietysti ukkina mukana.
Yhdessä kuvassa vietetään lapsen synttäreitä, toisessa lasketaan vesiliukumäkeä.
Rossia hymyilytti, kun hän kuuli yhden lapsista sanovan eteisessä sisaruksilleen, että laitetaan kengät reunaan, Markku ei tykkää, jos ne ovat keskellä lattiaa.
– Olen minä saanut heitä vähän koulutettuakin, Rossi myhäilee.
Konkarikansanedustaja yllättyi kuullessaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) päätöksestä hakea hallituksensa eroa.
– Harva meistä on tottunut siihen, että poliitikko pitää sanansa niin hyvin kuin Juha Sipilä.
Rossi profiloi itsensä nimenomaan maakuntapoliitikoksi.
– En ole koskaan pyrkinyt puolueessa johtotehtäviin. En osaa itsekään vastata, miksi ei ole ollut pyrkyä. En myöskään loukkaantunut, kun Sipilä totesi, että häntä vanhempia ei hänen hallitukseensa tule.
Rossi on usein nähnyt, miten eduskuntakaudet alkavat innokkaasti, mutta päättyvät hallituspuolueiden osalta kannatuksen laskuun. Tämä kausi on Rossin mielestä siitä poikkeuksellinen, että yhteiskunnan pohjavire on muuttunut suuresti.
– Yhteistoimin saatiin palautettua usko suomalaiseen tuotantoon ja kilpailukykyyn.
Rossi on sitä mieltä, että välttämättömät leikkaukset eivät olisi herättäneet yhtä suurta vastustusta demarijohtoisen hallituksen tekeminä.
– He pystyvät raippaamaan omaa kannattajakuntaansa eniten. Huuto ei ole niin kovaa, kun ay-liike puristelee hampaitaan.
Rossin vaikuttajaura alkoi nuorena. 13-vuotiaana hän veti keskustanuorten Suonenjoen osastoa.
– Veljeni oli muka puheenjohtaja, mutta hän oli niin laiska, ettei tehnyt mitään. 15-vuotiaana otin ohjat käsiini virallisestikin.
Rossi on neljästä veljeksestä nuorin. Vanhemmilla oli muutama lehmä ja mansikkapelto.
– Veljien kanssa kävimme koviakin keskusteluja asioista. Mitään ei ole tarvinnut nielaista itseisarvona tässä maailmassa.
Rossi valittiin Suonenjoen kaupunginvaltuutetuksi vain 20-vuotiaana. Viime kuntavaalit olivat jo yhdennettoista. Luottamustehtävät Kuopion kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana jatkuvat vielä, kun Arkadianmäki jää taakse.
Kansanedustajaksi Rossi pääsi neljännellä yrittämällä vuonna 1991. Haave kansanedustajan urasta melkein jo jäi, kun Rossi työskenteli K-maatalouskauppiaana, radiotoimittajana, tuottajana ja päätoimittajana.
Mutta sitten silloiseen Kuopion vaalipiiriin tuli iso sukupolvenvaihdos.
– Suunnitelmani muuttui, kun vaalipiirin keskustan kansanedustajat jäivät pois kerralla.
Ilman sitä savolaisten hampaat olisivat joutaneet naulaan.
Tyypillistä äänestäjäänsä Rossi ei pysty määrittelemään.
– En ole osannut pitää herrojen tai narrien eroa, olen tehnyt kampanjaa baareissa ja monissa paikoissa, minne muut ehdokkaat eivät viitsi mennä. Jos politiikasta tulee liian steriiliä, kansa ja päättäjät irtautuvat toisistaan.
Rossi on iloinen, että hän pääsi vaikuttamaan hammaslääkärikoulutuksen palauttamiseen silloiseen Kuopion, nykyiseen Itä-Suomen yliopistoon.
– Ilman sitä savolaisten hampaat olisivat joutaneet naulaan. Sieltä valmistuvat opiskelijat juurtuvat suurimmaksi osaksi omalle alueelleen.
Rossi vaikuttaa valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa kolmatta kautta. Keskustan kansanedustajilta on tullut paljon talousarvioaloitteita tiehankkeisiin.
– Sipilä kysyi minulta, että ”tuliko meille päin mittään”. Vastasin, että valitettavasti edustaja Sipilällä ei ollut yhtään aloitetta, Rossi nauraa.
Vuoden 2015 Linnan juhlat muuttivat Rossin elämän. Ylen toimittaja kutsui Kaarlejärveä Rossin puolisoksi tunnetuin seurauksin. Miehet tulivat niin sanotusti kaapista ja menivät naimisiin samana päivänä, kun se oli uuden lain mukaan mahdollista.
Rossi piti keskustan eduskuntaryhmälle puheen heti Linnan juhlien jälkeen.
– Sanoin, että läheisten edessä on kaikkein vaikeinta esiintyä. Nyt minun on helppo olla, koska minun ei tarvitse enää esiintyä.
Rossin mukaan pahin loiskiehunta samaa sukupuolta olevien parisuhteiden ympäriltä on Suomessa laantunut. Rossillekaan matka ei ole ollut helppo.
Hän myöntää, että pahin este avoimuudelle oli hänen omien korviensa välissä.
– On ihan eri asia olla 1950-luvulla Savossa syntynyt mies kuin nykypäivän helsinkiläinen nuori. Se todellisuus on aivan toinen, Rossi sanoo.