Rohkaisisiko esikoisen lapsilisän korotus perheen perustamiseen? – Hanna-Leena Mattilan mielestä asia kannattaa selvittää

Syntyvyys

Keskustan eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Hanna-Leena Mattila haluaa, että kaikki kivet käännetään syntyvyyden nostamiseksi.

Eduskunta kävi viime viikolla keskustan aloitteesta ajankohtaiskeskustelun lapsi- ja perhemyönteisemmästä Suomesta.

Keskusta esitti, että syntyvyyden laskun vuoksi säästyvät lapsilisät voitaisiin jakaa pienemmälle joukolle, jolloin lapsilisää olisi mahdollista korottaa tuntuvasti.

Perussuomalaisten riveistä kysyttiin, voisiko lapsilisää korottaa jo ensimmäisestä lapsesta, kun hallitus aikoo nyt korottaa sitä neljännestä ja viidennestä lapsesta.

Mattilan mielestä perussuomalaisten ehdotusta tulisi vakavissaan harkita.

– Voisimme ottaa tarkasteluun, olisiko ensimmäisen lapsen lapsilisän korotuksella rohkaiseva vaikutus perheen perustamiseen.

Mattila korostaa, että ideoita kannattaa ottaa pohdinnan alle ”neutraalein silmälasein” katsomatta sitä, mistä suunnasta niitä tulee.

– Selvityksiä tehdään turhemmistakin asioista, Mattila sanoo.

Hallituksen päätös korottaa lapsilisää yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden lapsista johtuu siitä, että ne kärsivät lapsiperheköyhyydestä muita enemmän.

Syntyvyyden laskun suurin syy on kuitenkin se, että esikoisia syntyy vähemmän, eli lapsettomuus lisääntyy. Lastentekoa myös lykätään niin, ettei haluttu lapsiluku välttämättä ehdi toteutua.

– On biologinen tosiasia, ettei lapsia välttämättä saa niin monta kuin olisi halunnut, jos nuoruus pitkittyy ja perheen perustaminen siirtyy, Mattila toteaa.

Mattila huomauttaa, ettei syntyvyys suinkaan ole vain yhteiskunnan tuista kiinni, koska muutosta on tapahtunut ennen kaikkea asenneilmapiirissä ja pätkätöistä koostuvassa työelämässä.

Mattilalla on miehensä Ilpo Mattilan kanssa neljä lasta. Perhe-elämää aloittaessaan he olivat opiskelijapariskunta, ja Suomi kärvisteli laman kourissa. Mattila opiskeli opettajaksi ja hänen miehensä tietotekniikan insinööriksi.

– Lamasta ja massatyöttömyydestä huolimatta meillä oli tunne, että elämä kantaa. Sitä samaa tulevaisuudenuskoa haluaisin nykyajan nuorillekin.

– Tukien puolesta on koko ajan menty parempaan suuntaan, mutta silti rohkeus tarttua elämän kannateltavaksi on lannistunut.

Mattilan esikoinen on nyt 27-vuotias. Mattilalla itsellään oli siinä iässä jo kaksi lasta.

– Minulla ei kuitenkaan ole mitään tietoa siitä, että olisin tulossa mummoksi.

– Maailma muuttuu, ja nyt pitää oikeasti miettiä, miten nuoria voisi rohkaista niin, että he uskaltaisivat perustaa perheen jo opiskeluaikana.

Raahelainen Hanna-Leena Mattila nosti itsensä jatkokaudelle eduskuntaan 5 726 äänen saaliilla, vaikka hän ehti olla edellisellä kaudella eduskunnassa vain kesästä 2018.

Tuolloin Mattila nousi eduskuntaan varasijalta Oulun vaalipiirin kansanedustajan Mirja Vehkaperän siirryttyä Euroopan parlamenttiin.

Kesällä 2018 sote-paineet heijastuivat keskustan eduskuntaryhmään, Mattila muistelee. Lisäksi synnytysten ja vaativien leikkausten keskittämiset aiheuttivat alueellisia ristiriitoja, ja se vaikutti Mattilan mukaan yhteishenkeen.

Tämänhetkistä ilmapiiriä hän kuvailee kuitenkin erittäin hyväksi.

– Minulla on todella välittäviä, inhimillisiä ja ihania työkavereita. Meillä on todella hyvä henki, ja toivon mukaan se tulee jatkumaan. Ryhmämme on pienentynyt, mutta erittäin tiivis.

Meidän pitää kaikesta maailman melskeestä huolimatta tarjota järkiratkaisuja.

Hanna-Leena Mattila

Mattilan mielestä keskustan päätös hallitukseen menosta oli oikea. Hän muistuttaa, että hallitusta muodostettaessa hallitustunnistelija Antti Rinne (sd.) sanoi heti keskustan kynnyskysymykset nähtyään, että niistä voidaan keskustella.

–  Eihän meillä olisi ollut opponoitavaa, jos hallitus olisi toteuttanut meidän tavoitteitamme.  Nyt seisomme täysillä hallitusohjelman takana.

Mattilan mukaan keskusta on hallituksessa talouden takuumies, joka valvoo, ettei pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hyvää perintöä tuhlata.

Keskusta edustaa puoluekentässä järjen ääntä, kultaista keskitietä, Mattila näkee.

– Jos asteikon toisessa päässä ovat perussuomalaiset ja toisessa vihreät, niin meidän pitää kaikesta maailman melskeestä huolimatta tarjota järkiratkaisuja.

– Me olemme suomalaisen elintavan puolustajia. Meidän mielestämme ihmisten pitää edelleenkin pystyä polttamaan puuta saunan pesässä, asumaan maaseudulla ja ajamaan vaikka sillä vanhallakin autolla.

Mattila haluaa rauhoittaa ilmastoahdistuksesta kärsiviä lapsia ja nuoria kertomalla, että tulevaisuutta ja elämää on jatkossakin.

– Huipputeknologian maassa ilmastonmuutosta voidaan ratkoa etenkin teknologisilla ratkaisuilla. Eikä meidän tarvitse ryhtyä syömään vain vegaaninakkeja, vaan kaikki lähiruoka on hyvästä.