Rinne paljastaa: Yritystukiin on tulossa muutoksia hallitusohjelmassa – EU-vaalit uhkaavat viivästyttää aikataulua
Hallituksen muodostaja Antti Rinteen (sd.) mukaan kaksi kolmasosaa neuvotteluryhmistä sai työnsä eilisen illan aikana valmiiksi.
Asioita on kesken yhä muun muassa ilmastopöydässä sekä talous- ja veropöydissä.
– En tiedä vielä, onko niissä tulossa tiukin vääntö, mutta asioita on ollut paljon ratkaistavana ja vielä on ratkaistava joitakin asioita, Rinne muotoili aamulla ennen neuvottelujen alkua.
Rinne sanoi, että muun muassa yritystukiin on tulossa muutoksia, mutta ei kertonut millaisia. Esimerkiksi vihreissä on ollut halua karsia ympäristölle haitallisiksi katsottuja yritystukia.
Useita kertoja aloitettu yritystukiremontti ei onnistunut edelliseltä hallitukselta.
Puoluejohtajat kokoontuivat omaan neuvotteluunsa aamulla. Rinteen mukaan läpi käytävää materiaalia on pöydässä jo paljon.
Työllistämistoimista ei hänen mukaansa ole tullut puheenjohtajien pöytään vielä yhteenvetoa, joten hän ei osaa arvioida kokonaisuutta. Työllistämistoimia on valmisteltu useissa eri ryhmissä.
– Kuuntelin äsken tilannekatsauksen ryhmistä, ja toimia on paljon.
Kaikki neuvotteluissa mukana olevat puolueet tavoittelevat työllisyysasteen nostamista.
Lähestyvät EU-vaalit uhkaavat Rinteen mukaan viivästyttää aikataulua.
Puheenjohtajien on valmistauduttava parina päivänä kahden tunnin tentteihin, ja vaalikamppailuakin pitäisi ehtiä käydä vielä lauantaina.
EU-vaalit ovat sunnuntaina, jolloin ei muuta tapahdu.
– Puheenjohtajat joutuvat osallistumaan niin moniin tentteihin, että ei keritä tällä viikolla käsitellä asioita niin kuin oli tarkoitus.
Rinteen tavoite on edelleen, että hallitusohjelma olisi perjantaina valmis, mutta nyt näyttää hänen mukaansa siltä, että tarvitaan ehkä pari päivää lisää.
Rinne kertoi käyneensä tilannetta läpi kaikkien neuvottelijoiden kanssa eilen puolisen tuntia ja kaikilla on hänen mukaansa tahto tehdä tästä hallitus.
– Jos tämä on tahtotila, kyllä ne ratkaisut löytyvät.
Eilen tiistaina Rinne valaisi hallitusneuvotteluissa kaavailtuja talouden reunaehtoja sen verran, että tulevan mahdollisen hallituksen ei tarvitse leikata menoista.
– Tämä hallitus voi käyttää sekä pysyviin menonlisäyksiin että investointiluontoisiin menoihin merkittävästi lisää rahaa, hän sanoi.
Se tiedetään, että suunnitteilla on esimerkiksi isoja ja kalliita rata- ja väylähankkeita.
Hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet ovat myös luvanneet satsata erityisesti koulutukseen, mutta tiettävästi neuvotteluissa on ollut kiistaa siitä millaisilla summilla.
Yhteinen linja löytynee ainakin toisen asteen koulutuksen, eli yleisimmin lukion ja ammattikoulun, maksuttomuudesta.
Neljä suurinta hallitusneuvottelijapuoluetta ovat myös kannattaneet oppivelvollisuusiän nostoa nykyisestä 17 vuodesta.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan puheenjohtajat olisivat päässeet alustavaan sopuun siitä, että uusiin pysyviin menoihin olisi tarkoitus käyttää hallituskaudella noin miljardi euroa. Lisäksi 1,5–2 miljardia laitettaisiin väyliin ja tutkimukseen.
Tutkimukseen tästä olisi ilmeisesti tulossa vain 500 miljoonaa euroa.
HS:n mukaan nämä maksettaisiin pääosin myymällä mittavia määriä valtion osakeomistuksia.
Työllisyyden hilaaminen ylöspäin on ollut usein kestovastaus menolisäysten rahoittamiseen, mutta menoja voidaan rahoittaa myös säästöillä muualta budjetista, verojen kiristyksillä tai lisävelkaantumisella.
Kaikki puolueet ovat todennäköisesti valmiita siirtämään verotuksen painopistettä kohti kuluttamista ja ympäristöhaittoja.
Esimerkiksi keskustan kynnyskysymyksiin on kuulunut, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää.
Keskusta on kuitenkin jo vastauksessaan hallitustunnustelijalle linjannut muun muassa, että yrittäjävähennystä voisi saada jatkossa enintään 75 000 euron tuloihin saakka. Samalla vähennys pitäisi nostaa 8 prosenttiin.
Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä myös muun muassa osinkojen lähdeverotus, josta on käyty julkisuudessa kipakkaa keskustelua.