Rikosoikeuden asiantuntija: Viestikoekeskus-tuomio ei rajoita sananvapautta uutisoida yhteiskunnan epäkohdista
Rikosoikeuden asiantuntija toppuuttelee huolia siitä, että käräjäoikeuden Viestikoekeskus-tuomio dramaattisesti rajaisi toimittajien sananvapautta tai mahdollisuutta uutisoida viranomaisten toiminnasta.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta viittaa Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT), jonka linjauksiin myös käräjäoikeus nojaa ratkaisussaan.
– Käräjätuomiota ei pidä tulkita niin, että se rajoittaisi journalistien sananvapautta uutisoida epäkohdista viranomaisten toiminnassa. EIT:ssä on aika tarkkaan linjattu, että selkeistä epäkohdista ja esimerkiksi tiedustelupalvelujen laittomuuksista saa uutisoida, Hyttinen sanoo.
Helsingin käräjäoikeus nostaa tuomiossaan esiin, että EIT:n ratkaisukäytännön mukaan sananvapauden rajoittamiselle ei mahdollisesti ole riittävää laillista perustetta ainakaan silloin, jos tietojen ilmaisemisessa tai levittämisessä on kysymys viranomaistoiminnassa ilmenneiden selvien yhteiskunnallisten epäkohtien tai väärinkäytösten käsittelemisestä. Tästä Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-artikkelissa ei kuitenkaan käräjäoikeuden mukaan ollut kyse.
Oikeuden mukaan artikkelissa ei paljastettu mitään merkittäviä yhteiskunnallisia epäkohtia tai väärinkäytöksiä, vaan vain tuotiin yleisellä tasolla tietoon se, että Puolustusvoimat tai Viestikoekeskus on antanut aina sotilastiedustelusta vain hyvin vähän tietoa.
– Sitten taas jos sotilas- tai siviilitiedustelussa tehtäisiin vaikka jotain, joka vaarantaisi esimerkiksi viestinnän luottamuksellisuutta ilman perusteita, kyllä siitä saisi uutisoida, vaikka viranomaiset sanoisivat mitä, Hyttinen sanoo.
Käräjäoikeus viittaa myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen pykälään, jonka mukaan sananvapauteen muutoin kuuluvaa oikeutta ilmaista ja levittää tietoja voidaan rajoittaa lailla, jos se on demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden tai alueellisen koskemattomuuden vuoksi välttämätöntä.
– Tuomio, jossa olisi katsottu, ettei (tietojen julkistamisessa) ole mitään ongelmaa, voisi olla myös ongelmallinen, koska se periaatteessa antaisi journalisteille täydet mahdollisuudet julkaista sellaista, mitä ei rikoslain perusteella saa julkaista ja joka voisi vaarantaa Suomen turvallisuutta, Hyttinen arvioi.
Käräjäoikeus tuomitsi kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa turvallisuussalaisuuden paljastamisesta, mutta antoi toiselle vain sakkoja ja jätti toisen kokonaan tuomitsematta rangaistukseen. Rikoslain mukaan turvallisuussalaisuuden paljastamisesta pitäisi tuomita vähintään neljä kuukautta vankeutta.
Hyttisen mukaan rikoslain rangaistusasteikosta voidaan poiketa vain erityisen painavista syistä. Käräjäoikeuden ratkaisun hän näkee olevan linjassa EIT:n kanssa.
– EIT on suhtautunut hyvinkin kriittisesti siihen, jos sananvapauden käyttämisestä on seurannut rikosoikeudellinen vastuu ja erityisesti toimittajien kohdalla siihen, että se olisi vankeutta.
Hyttinen korostaa, että nyt kyseessä on vasta käräjäoikeuden tuomio, josta voi valittaa. Hän pitää varsin mahdollisena, että juttua käsitellään vielä korkeinta oikeutta myöten.