Realistinen vihreys ja Santeri Alkion ajatukset yhdenvertaisuudesta saivat mm-urheilija Hanna Kososen innostumaan keskustasta
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, ensimmäisen kauden kansanedustaja Hanna Kosonen haluaa olla hyvien asioiden poliitikko.
Hän on paneutunut eduskunnassa eritoten ympäristö- ja sivistyspolitiikkaan ja istuu näitä asioita käsittelevissä valiokunnissa.
– Hyvän, mielekkään elämän edellytykset pallollamme tulee taata kaikille, samalla kun ympäristöstä pidetään huolta, hän tiivistää.
Kososen mielestä ympäristöstä ja ihmisistä huolehtiminen ovat politiikan ydinasioita.
– Ihmisillä on oltava mahdollisuudet elää ja sivistyä tällä planeetalla myös tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden puolustaminen ovat lähitulevaisuuden kohtalonkysymyksiä.
Kosonen haluaa välittää ihmiskunnasta niin planeetan, valtion kuin kotiseudunkin tasolla. Hän toimii synnyinkaupungissaan Savonlinnassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja ensimmäisen kauden valtuutettuna.
Vaikka kaupunkipolitiikka on Kososelle tuttua, hän on kasvanut maaseutualueella metsien ja järvien keskellä. Nelilapsisen perheen kotoa tarttui mukaan sellaisia arvoja, joita keskustalaiset nykyään kuvaisivat realistisena vihreytenä.
– Isä ja äiti ovat aina eläneet vahvasti maasta ja järvestä. Lapsena sain kasvaa luonnon kiertokulun, ympäristön ja maiseman muutosten mukana. Samalla tavalla elän nykyäänkin kotona Savonlinnassa.
Realistinen vihreys tai järkivihreys tarkoittaa Kososelle ympäristöarvojen lisäksi taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurillisia näkökulmia. Luontosuhde on tärkeimpiä asioita, joiden takia hän on keskustassa mukana.
– Keskusta katsoo vihreitä arvoja kaikista tärkeistä näkökulmista. Realistiseen vihreyteen kuuluu tiivisti se, että emme ajattele luonnon olevan vain irrallinen objekti, vaan me myös toimimme aktiivisena osana luontoa, hän avaa.
– En tiedä ihan tarkalleen, missä luonto alkaa ja loppuu minun kohdallani, luonnossa paljon liikkuva Kosonen naurahtaa.
Keskustalaisuuden oppi-isä Santeri Alkion ajatukset ovat vahva osa Kososen ajatusmaailmaa.
– Alkion lähtökohtana on ihmisten kunnioittaminen. Hänellä oli aikanaan erittäin vahvat tasa-arvoajatukset. Kolme oleellista alkiolaista arvoa ovatkin edistys, ihmisyys ja tasa-arvo.
– Edistys tarkoittaa sitä, että ajetaan kehitystä rohkeasti ja uskalletaan pistää asiat tapahtumaan. Keskustassa on helppo olla mukana siksi, että me oikeasti teemme asioita, Kosonen kiittää.
Kosonen arvioi keskustalaisuutta myös sosiaalisesti oikeudenmukaisena aatteena.
– On tärkeää tukea heitä, jotka eivät itse pysty itseään tukemaan. Sitten toisaalta on hieno asia, että elämässä on mahdollisuus menestyäkin ja tavoitella unelmiaan. Keskusta uskoo, että nämä ajatukset ovat keskenään tasapainossa.
Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kosonen näkee tulevalla hallituskaudella tärkeänä ympäristö- ja koulutuskysymysten lisäksi juuri sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen.
– Nyt kun Suomi on saatu mukaan maailmantalouden kasvuun, on aika saada myös pienituloiset osallisiksi kasvun hedelmistä. Kun esimerkiksi sosiaaliturvaa tulevalla kaudella uudistetaan, olisi perustulo saatava uudistuksen pohjaksi. Odotan mielenkiinnolla vuodenvaihteessa päättyvän kokeilun tuloksia.
Alun perin Kosonen on tullut tunnetuksi urheilijana. Krasnojarskin MM-kisoissa vuonna 2000 napsahti hiihtosuunnistuksen viestikulta ja yksilökisoissa normaalimatkan pronssimitali. Aiemmin hän voitti nuorten maailmanmestaruudet normaali- ja pikamatkoilla.
Vuoden 2000 menestyskisat opettivat Kososelle, että kaikki on mahdollista, kun antaa täyden panoksensa unelmien tavoittelulle. Tärkeämpänä oppina hän kuitenkin pitää sitä, että osaa arvostaa kuljettua matkaa.
– Tietysti ennen mestaruuden saavuttamistakin nautin kehittymisestä, treenaamisesta ja urheilusta itsessään. Kun saavutin tavoitteen, kirkastui vielä paremmin, miten tärkeää on vain tehdä sitä, mitä rakastaa. Mitalit tuntuivat tietysti kauhean hyvältä, mutta enemmän ne muistuttivat siitä, että pitää vain nauttia kaikesta, mitä tekee.
Kaikenlaista Kosonen on tehnytkin. Taidehistoriasta maisterin paperit hankkinut Kosonen on toiminut esimerkiksi kulttuuri- ja liikunta-alan asiantuntijana, kulttuurituottajana ja yrittäjänä. Ennen eduskuntaan pääsyään hän tarjosi yrittäjänä hyvinvointi- ja kulttuurialan asiantuntijapalveluita alan yrityksille.
Politiikassa Kosonen on saanut sivakoitua maaliin hallituksen muovitiekartan yhdessä laaja-alaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Tätä hän pitää ehkä mielenkiintoisimpana tehtävänään eduskuntakautensa aikana.
– Muovitiekartta on lähtölaukaus sille, miten muovin haittoja aletaan kunnolla ehkäistä uusiokäytön, kierrättämisen ja korvaavien materiaalien kehittämisen avulla.
Pienenä Kosonen kertoo suorastaan altistuneensa politiikalle. Pikku Kakkosta ei aina tahtonut kuulla isän ja isoisän poliittisten keskustelujen yli.
– Jälkikäteen vasta ymmärtää, miten vahvasti poliittinen ajattelutapa on iskostunut päähän jo lapsena. Olen aina ollut sekä kiinnostunut että huolissani maailman asioista. Politiikkaan lähdin kuitenkin vasta pitkälti aikuisiällä, vaikka kipinä on aina ollut olemassa. Välissä olivat opinnot, urheilu-ura, työelämä ja lasten saaminen, kahden tyttären äiti Kosonen kertoo.
– Elämässä tuli vastaan käänteitä, joiden myötä ymmärsin, että elämässä pitää tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa juuri nyt eikä joskus toiste. ”Joskus toiste” ei välttämättä tule.
Kosonen päätyi politiikkaan hyvinkin nopeasti. Ensimmäiset vaalit, joissa hän oli ehdolla, olivat Euroopan parlamentin vaalit 2014.
Kosonen muistelee elämänsä kaiken kaikkiaan viidennen poliittisen tilaisuuden olleen eurovaalien alla keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin piirikokous, jossa hänen piti heti pitää esittelypuhe itsestään.
– En edes tiennyt, millainen poliittisen puheen pitäisi olla! Jännitin kamalasti uutta, outoa tilannetta neljänsadan kokousedustajan edessä. Eturivissä vieläpä istuivat itse Juha Sipilä ja Tapani Tölli. Pidin kuitenkin puheenvuoroni, ja eiköhän se ihan onnistunut, Kosonen muistelee.
Hän kertoo ymmärtäneensä ennen ehdokkaaksi lähtöään, miten raadollista politiikka ja ehdolla oleminen voi olla.
– Ajattelin, ettei minusta ole tähän. Ehdokas on tavallaan yleistä riistaa vaaleissa, kun kaikki arvioivat häntä. Rohkeutta löytyi kuitenkin sen verran, että lähdin yrittämään, enkä ole ollenkaan katunut.
Kosonen pitää kodin kannustusta ja ilmapiiriä tärkeänä syynä sille, että rohkeutta laittaa itsensä likoon on löytynyt.
– Mitä vain kuhmuja, kolhuja tai sitten voittoja on elämässä eteen osunut, niin aina on ollut yhtä lämmintä ja turvallista tulla takaisin kotiin. Vastaanotto on aina ollut yhtä rakkaudellinen, ja kotiin on aina tiennyt voivansa palata turvaan. Siksikin on ollut mahdollista rohkaista itseään yrittämään aina uutta, Kosonen kertoo.
Eurovaaliehdokkuuttaan Kosonen nimittää politiikan korkeakouluksi, joka opetti politiikan käytännöistä ja periaatteista uudelle yrittäjälle paljon. Keskustan listan kymmenes sija ja vajaat neljä tuhatta ääntä olivatkin sitten tämän opintien vakuuttava lopputodistus.
Ehkäpä eurovaalien tulos oli pikemminkin välitodistus politiikan ekaluokkalaiselle. Seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa Kosonen sai Kaakkois-Suomen vaalipiiristä 6 600 ääntä ja meni kirkkaasti läpi. Tarkoitus on jatkaa eduskunnassa vielä seuraavallekin kaudelle.
– Politiikka on sitkeyslaji, jossa pitää katsoa tiukasti tulevaisuuteen. Meillä on ratkottavana isoja kysymyksiä. Suuria haasteita ovat esimerkiksi ratkaisujen löytäminen alueiden voimavarojen vahvistamiseen, suomalaisen koulutuksen menestystarinan jatkamiseen sekä tietysti ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Hanna Kososen haastattelu on julkaistu alunperin Suomenmaan viikkolehdessä 23.11.2018. Lehden voit tilata