Ranska vaatii löysempää talouskuria terrori-iskujen takia

Ranska saanee EU-komissiolta enemmän ymmärrystä talousongelmiinsa Pariisin terrori-iskujen takia.

Maan budjettivaje on ollut vuosia komission hampaissa, koska sitä ei ole saatu painettua EU-sääntöjen sallimiin rajoihin eli kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Voisin hyvin kuvitella, että varsinkin näiden terrori-iskujen jälkimainingeissa tulemme näkemään komission suunnalta vähän joustavampaa tulkintaa kuin aikaisemmin. Sellaisia viestejä on tullut lähiaikoina, sanoi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) maanantaina Brysselissä.

Ranskan presidentti Francois Hollande ilmoitti terrori-iskujen jälkeen, että maan turvallisuus menee EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen edelle.

Hollanden mukaan turvallisuuden vahvistamiseen on käytettävä väistämättä lisärahaa, koska ”maa on sodassa”.

Talouskomissaari Pierre Moscovicin mukaan Ranskan tilannetta ymmärretään ja komissio ottaa terrori-iskut arvioissaan huomioon. Uusien turvatoimien vaikutusta maan budjettivajeeseen kuitenkin arvioidaan vasta ensi vuonna.

Myös Suomi on ollut komission syynissä budjettivajeen ja kasvavan velka-asteen takia.

Komissio ei ole aloittanut Suomen kohdalla tehostettua valvontaa, koska budjettivajeen arvioidaan painuvan ensi vuonna alle kolmeen prosenttiin.

Stubbin mukaan Suomen lähtökohta on, että EU:n talouskurisopimusta pitää aina tulkita tiukasti. Säännöt ovat menettäneet uskottavuuttaan, koska Ranska on saanut toistuvasti lisäaikaa, eikä yhdellekään maalle ole määrätty sanktioita rikkeistä.

Huolestuttaa, että terrorismi on soluttautunut näin vahvasti Euroopan ytimeen.

Alexander Stubb

Euroryhmän kokous pidettiin normaalisti Brysselissä, vaikka kaupungin uhka-arvio oli kolmatta päivää korkeimmalla tasolla terroriuhan takia.

– Se mikä itseäni huolestuttaa on, että Brysseliin eli Euroopan ytimeen on soluttautunut terrorismi näin vahvasti, Stubb sanoi.

Ministerin mielestä vastaus terrorismiin on sama kuin pakolaiskriisissä tai Kreikan kriisissä: EU-maiden on tehtävä tiiviimmin yhteistyötä.

Brysselin asemaa terroristien tukikohtana on perusteltu sillä, että kaupungin sirpaleinen aluehallinto ei kykene yhteistyöhön radikalismin kitkemisessä.

– En haluaisi lähteä syyttämään Brysselin 19:ää itsehallintoaluetta tästä ongelmasta, Stubb sanoi.

– Hyvin he ovat ainakin toistaiseksi näyttäneet hoitavan nämä viimeiset poliisiratsiat.