Rajaprofessori kannustaa itärajan raottamiseen – ulkopolitiikan asiantuntija ei kiirehtisi rajan avaamisessa
Rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopistosta toivoo hallituksen nyt miettivän, voisiko itärajalla avata yhden rajanylityspaikan.
– Se voitaisiin tehdä rajoitetusti ja ikään kuin katsoa, miten tilanne kehittyy, Laine sanoo STT:lle.
Laine huomauttaa, että lainsäädäntö sallii rajan täyssulun vain poikkeuksellisesti ja lyhytaikaisesti. Nyt kuitenkin Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet kiinni junille tarkoitettua Vainikkalan raja-asemaa lukuun ottamatta yli puolen vuoden ajan.
– Ainakin oman tulkintani mukaan reilut puoli vuotta ei ole enää lyhyt aika.
Yhden rajanylityspaikan avaamisella voisi Laineen mukaan lähettää Venäjälle viestin, että Suomella on halua normalisoida tilannetta. Näin Suomi ikään kuin heittäisi pallon Venäjälle.
– Mikäli mitään ei tapahdu, rajaa voitaisiin avata enemmän, mutta jos Venäjä alkaa taas käyttää siirtolaisia painostuksen välineenä, niin nyt on jo nähty, että täällä pystytään tekemään nopeita ja rajujakin päätöksiä. Raja varmasti saadaan kyllä kiinni hyvin nopeasti.
Itärajaa voisi Laineen mielestä alkaa raottaa Kaakkois-Suomesta, esimerkiksi Vaalimaan tai Nuijamaan rajanylityspaikan avaamisella. Hän muistuttaa, että monilla Suomen kansalaisilla on tarvetta rajan ylittämiseen, vaikkapa perheeseen tai elinkeinoon liittyen.
– Heidän oikeuksiaan on tässä nyt hieman sorrettu. Syystä, ymmärrän, mutta hyvin pitkään.
Laine uskoo, että uudella käännytyslaiksi kutsutulla poikkeuslailla on varmasti pelotevaikutus. Se sallii maahanpääsyn estämisen ilman oikeutta turvapaikanhakuun esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttää mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen.
Turvapaikkahakemukset tulee kuitenkin ottaa vastaan, jos se on rajavartijan arvion mukaan välttämätöntä haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Lakia voidaan soveltaa kuukauden kerrallaan ja vain rajatulla osalla Suomen rajaa.
– Toivotaan, että se riittää. Toivotaan, että tätä lakia ei tarvitse ikinä ottaa käyttöön, Laine sanoo.
Hän pitää käännytyslakia ongelmallisena muun muassa siksi, että hänen mielestään se asettaa yksittäiset rajavartijat ongelmalliseen asemaan. Hänen suurin mielenkiintonsa kohdistuu lain käytännön toimeenpanoon ja siihen, millaiset eväät yksittäiselle rajavartijalle annetaan tehdä työtään.
Laine aikoo kiinnittää huomiota muun muassa siihen, millainen koulutus ja ohjeet yksittäiselle rajavartijalle annetaan.
– Vaikka löytyisikin täydellinen koulutus tähän, niin päätöksen tekeminen siinä rajan pinnassa, muutamissa sekunneissa, kenties ilman yhteistä kieltä, kenties ilman minkäänlaisia dokumentteja, se tulee olemaan todella hankalaa.
Ulkopolitiikan asiantuntija Hanna Smith sen sijaan suhtautuu itärajan mahdolliseen avaamiseen kriittisemmin. Hän painottaa, että asiassa tulee ottaa huomioon sen laajempi konteksti. Tällä hän tarkoittaa sitä, että Venäjä näkee olevansa konfliktissa lännen eli käytännössä EU:n ja Nato-valtioiden kanssa.
– Tilannehan on edelleen kireä ja aika vakava, Smith sanoo STT:lle.
Koska Suomen itärajan tilanne on suora johdannainen tästä suuremmasta kuvasta, Smith ei kiirehtisi rajan avaamisen kanssa.
– Voi hyvin olla, että sitä ruvetaan valmistelemaan tai miettimään juuri tältä pohjalta, että nyt on olemassa tämä rajalaki. Mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että siinä ei nyt tarvitse pitää kiirettä, hän sanoo.
– Ja miksi meillä olisi kiire avata raja? Minun mielestäni siihen pitää löytää hyvä vastaus ennen kuin sitä ruvetaan avaamaan, kun otetaan huomioon tämä iso konteksti.
Niin sanotun käännytyslain nopeaa aikaansaamista Smith pitää hyvänä asiana, koska poikkeuslain myötä lakipykälät ovat kohdallaan silloin, kun rajaa lopulta avataan. Lisäksi hän näkee lain tärkeänä kokonaisuutena silloin, kun asiasta kommunikoidaan maailmalla esimerkiksi niihin maihin, joissa ihmiset mahdollisesti miettivät lähtemistä omasta maastaan liikkeelle.
Smith katsoo, että välineellistettyyn maahantuloon pitäisi puuttua tavalla tai toisella EU-tasolla, koska ongelma koskettaa Suomen lisäksi myös useita muita valtioita.
Asiassa tulee hänen mukaansa huomioida kansainväliset sopimukset, mutta myös maiden kansallinen turvallisuus.
– Se ratkaisuhan ei ole niin, että rajat pidetään auki ja otetaan vastaan niin paljon kuin kyetään. Koska silloinhan se menee ihan väärin päin. Silloin edelleenkin sitä ihmisten välineellistämistä tällaiseen asiaan tullaan käyttämään.
Smith huomauttaa, että Venäjän kautta tulee Suomeen lopulta hyvin vähän ihmisiä, jotka esimerkiksi pakenevat sotaa tai tarvitsevat poliittista turvapaikkaa. Sen sijaan Venäjän toiminta asiassa on hyvin järjestynyttä ja se järjestää jopa pakettimatkoja, joihin kuuluvat viisumi, lento Moskovaan ja pääsy Suomen rajalle.
– Menneisyyteen ei ole enää paluuta, mutta me emme tiedä, mitä on edessä. Siksi pitää mahdollisimman hyvin valmistella kaikki ja ottaa tämä laajempi konteksti huomioon.
Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen ei halua neuvoa hallitusta ja viranomaisia siinä, mitä Suomen kannattaisi nyt tehdä itärajan suhteen. Savolainen on joka tapauksessa tyytyväinen käännytyslain säätämisestä, koska hänen mukaansa sillä torjutaan suurta potentiaalista uhkaa.
– Suomi käytti siinä rohkeasti kansainvälisoikeudellista liikkumatilaa, jonka suvereeni valtio voi tehdä ja tehdä tällaisia tulkintoja sekä kansainvälisestä oikeudesta että eurooppaoikeudesta, ja näin varasi itselleen mahdollisuuden voimakkaisiin toimenpiteisiin, Savolainen sanoo STT:lle.
Savolaisen mielestä uuden lain myötä on aiempaa epätodennäköisempää, että Venäjä käyttäisi välineellistettyä maahantuloa painostuskeinona Suomea vastaan.
Hänen mukaansa Venäjä saattaa silti kokeilla, uskaltaako Suomi ottaa käännytyslakia käyttöön ja mitä siitä seuraisi, jos ihmisiä käännytettäisiin Suomen ja Venäjän välisellä maastorajalla.
– Jonkinlainen kriisihän siitäkin syntyy, mutta tässä ollaan selkeästi nyt askel edellä (verrattuna) siihen edelliseen tilanteeseen, jolloin ei olisi voitu tehdä mitään, vaan olisi sanottu, että täällä on portit auki, että tulkaa kaikki vaan sieltä.
Savolainen sanoo olevansa täysin vakuuttunut siitä, että Suomi on yhä oikeusvaltio myös käännytyslain säätämisen jälkeen.