Pysyvään kesäaikaan siirtyminen askarruttaa vielä keskustan kansanedustajia – "Pääasia olisi, että tämä kellojen venkslailu saataisiin päätökseen"
Keskustan kansanedustajat pohtivat vielä kantaansa siihen, pitäisikö Suomen siirtyä pysyvästi kesäaikaan vai ei.
Asiasta laaditun kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa puheenvuoron käyttäneet keskustan edustajat körottelivät asiassa vielä keskitietä. Kellojen edestakaisesta vekslauksesta haluttiin sinänsä eroon.
Pasi Kivisaari muistutti, että Suomen kannattaisi katsella naapurivaltioihin. Kivisaaren mukaan Tanska saattaa olla päätymässä kesäaikaan, koska se haluaa pysyä samassa aikavyöhykkeessä Saksan kanssa.
– Vastaavasti Ruotsi olisi tekemässä kenties samoin, jotta Tanskan suhteen ei syntyisi aikaeroa erityisesti Juutinrauman sillan yli kulkevien työmatkojen takia.
Kivisaaren mielestä myös Suomen pitää tehdä vastaavanlaista pohdintaa.
– Mikäli Ruotsi siirtyisi kesäaikaan mutta Suomi päätyisi talviaikaan, kasvaisi Suomen ja Ruotsin välinen aikaero nykyisestä yhdestä tunnista kahteen tuntiin.
Kivisaari pohti myös sitä, onko asian pohtiminen aikuisten näkökulmasta oikein. Hän muistutti, että kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa aamupimeän lisääntymiseen.
– Kysymystä pohdittaessa meidän tuleekin ottaa huomioon myös päiväkoteihin ja kouluihin aamupimeällä marssivat lapset, eikä päätöstä harkittaessa voi ajatella pelkkiä aikuisia. Lisääkö se siis aamujen turvattomuutta, niin että lasten päiväkoti‑ ja koulumatkat käyvät vaarallisemmaksi? Vaikuttaako se lasten vireystilaan, kun ympärillä on kasaantunut pimeys?
Kivisaaren mukaan keskustelussa on nähtävä koko Suomi ja eri elämänvaiheessa olevat ihmiset. Hän uskoi, että kokonaisuuden ymmärtämisen kautta päästään kirkasmielisiin ratkaisuihin.
– Todellakin, pääasia olisi, että tämä kellojen venkslailu saataisiin päätökseen, hän päätti.
Ari Torniainen piti kansalaisaloitetta osoituksensa siitä, että jatkuvasta kellonaikojen siirtelystä keväällä ja syksyllä halutaan aidosti luopua.
– Siitä, onko se normaaliaika, elikkä talviaika vai kesäaika parempi, itselläni ei ole laajaa kantaa eikä todellista näkemystä vielä. Itse kuulen mielelläni vielä liikenne- ja viestintävaliokunnassa asiantuntijoita.
Torniainen totesi, että viime vaalikaudella liikenne- ja viestintävaliokunnassa ssiantuntijat olivat ihmisen terveyden kannalta sitä mieltä, että normaaliaika tai talviaika on se parempi vaihtoehto ihmisille.
– Omasta mielestäni tulee myöskin katsoa sitä, että Suomen luonto ja eläimet myöskään eivät osaa sitä kelloa siirtää, vaan nekin olisivat sitten niin kuin paremmin tässä normaaliajassa. Ja ihmiset mukautuvat myöskin tähän.
Torniainen toivoo, että EU:ssa päästäisiin yksimielisyyteen Euroopassa noudatettavista aikavavyöhykkeistä, ja kaikki maat sitoutuisivat niihin.
– Mutta olen avoin tälle. Itselleni kylläkin normaali aikakin kelpaa.
Esko Kiviranta huomautti, että käsittelyssä oleva kansalaisaloite kuuluu niihin asioihin, joihin kaikilla on tietty asiantuntemus. Suomi ei tunnetusti voi tehdä ratkaisuja kellojen siirtämisen lopettamisesta yksin, vaan yhdessä muun EU:n kanssa.
– Suomen aloite kellojen siirtämisen lopettamisesta koko EU-alueella ei ole edennyt, sillä kaikki eivät ole olleet valmiita luopumaan kellojensiirtelyleikistä. On erittäin tärkeää, että aikaero EU-naapurimaihimme ja Keski-Eurooppaan ei kasva. Tästä syytä on tärkeää, että päätökset ovat EU-tasolla koordinoituja.
Kivirannan mukaan kesäajan hyötyihin kuuluvat pitemmät valoisat illat, jotka kannustavat liikunnallisiin harrastuksiin työ- ja koulupäivien jälkeen.
– Pysyvällä kesäajalla on tutkimusten mukaan myös jonkinlaista vaikutusta energiankulutukseen, sillä pimeys vastaa normaaliaikaa paremmin valtaosan unirytmiä ja säästää siten sähkönkulutuksessa, Kiviranta muistutti.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kertoi, että kesäaikadirektiivin kumoaminen ei ole edennyt jäsenvaltioiden välisissä neuvotteluissa.
Komission ehdotuksen käsittelyä on hidastanut Harakan mukaan muun muassa se, että osalla jäsenmaista ei ole virallista kantaa siihen, kannattavatko ne kesäaikajärjestelyä.
Suomi on Harakan mukaan ollut myös yhteydessä muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin tiedonvaihdon ja koordinaation edistämiseksi. Tavoitteena on yhtenäinen aikavyöhykekartta.
Harakan mukaan Suomea lukuun ottamatta muilla Pohjoismailla ei vielä ole virallista kantaa kellonajan siirrosta luopumiseen.
Tanskassa keskustelua on käyty ministerin mukaan ehkä pikemminkin nykyjärjestelmästä luopumista vastaan. Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua ovat Harakan mukaan ilmoittaneet sitoutuneensa yhtenäiseen aikavyöhykkeeseen.
– Teemme siis työtä tämän asian eteen, ministeri vakuutti.