Puolustusministeri Kaikkonen viihtyy sopivan sotilaallisessa tunnelmassa – "Nykyinen varuskuntaverkko tarvitaan"
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoo kotiutuneensa Helsingin Kasarmitorin liepeessä sijaitsevaan ministeriöönsä hyvin. Tunnelma on sopivan sotilaallinen, hän naurahtaa istahtaessaan nojatuoliin, jonka vieressä pönöttää Suomen valtiolippu ja takana upseerin muotokuva.
Ministerin aikataulukin on sotilaallisen tiukka. Heti haastattelun jälkeen matka jatkuu loppuviikoksi kansainvälisiin kokouksiin Berliiniin, Brysseliin ja Liettuan Klaipedaan. Keskiviikkona Kaikkonen osallistuu ensimmäiseen Nato-kokoukseensa.
– Siellä on eri aiheita esillä, esimerkiksi edelleen vaikea Afganistanin tilanne ja Isisin vastainen taistelu. Oletan, että myös erilaiset kyber- ja hybridiuhat ovat keskustelussa, ja voisin kuvitella, että myös jännitteisestä Iranin tilanteesta puhutaan.
Puolustusministeri luonnehtii Yhdysvaltojen ja Iranin välistä tilannetta räjähdysherkäksi. Kaikkien etu on, että sota vältetään, hän painottaa.
– Tärkeintä olisi, että tilanne saataisiin ripeästi rauhoittumaan. Siellä on nähtävästi oltu hyvin lähellä vakavampaa sotilaallista konfliktia, ja sellaisen seuraukset voisivat olla arvaamattomat. EU:n pitää tehdä siinä voitavansa, ja ennen muuta YK:n pitää toimia. Jäitä hattuun ja keskustellen eteenpäin, mutta tilanne on kyllä tällä hetkellä hyvin räjähdysherkkä.
Kaikkonen kertoi viime viikolla Lännen Median haastattelussa haluavansa selvittää, olisiko naisten kansalaispalvelukselle tilausta. Nyt hän sanoo, että asian selvittäminen voisi alkaa jo eduskunnan syyskaudella osana laajempaa asevelvollisuuden kehittämistyötä.
– Mielestäni naisten kansalaispalvelus olisi luontevaa arvioida siinä yhteydessä. Hallitusohjelmassa on sovittu, että asiaa selvittämään nimetään parlamentaarinen työryhmä.
Kaikkonen on ajatellut, että kansalaispalvelus voisi olla kahden tai kolmen kuukauden mittainen ja se voisi sisältää erilaisia yhteiskuntaa hyödyttäviä tehtäviä ja koulutusta, josta olisi hyötyä myös osallistujille itselleen.
– Omassa ajattelussani se koskisi kaikkia varusmiesikäluokan naisia, mutta sekin varmaan kuuluu selvitettäviin asioihin, hän vastaa kysymykseen, olisiko kansalaispalvelus naisille vapaaehtoinen vai pakollinen.
Sellaista mallia Kaikkonen ei aja, jossa naisille tulisi pakollinen asevelvollisuus samalla tavalla kuin miehillä on.
– Meillä ei ole siihen resursseja eikä kasarmeja eikä oikeastaan tarvettakaan.
Kaikkonen ei myöskään lämpene edeltäjänsä Jussi Niinistön (sin.) ajatukselle maanpuolustusverosta, joka perittäisiin heiltä, jotka eivät suorita varusmiespalvelusta.
– En ole tällaista esittämässä, mielestäni nykyinen verojärjestelmä on aivan hyvä pohja myöskin jatkolle. Tietenkin kysymys on siitä, mitä sillä maanpuolustusverolla tarkoitettaisiin, mutta en ole erityisesti uusien verojen ystävä.
Hävittäjähankinnat etenevät Kaikkosen mukaan aikataulussa. Hänen mukaansa viisi vaihtoehtoa vertaillaan ja testataan perusteellisesti.
– Kaikilta on saatu alustavat tarjoukset. Tänä syksynä lähetetään tarkentavat tarjouspyynnöt kaikille viidelle toimittajalle, ensi vuosi vielä neuvotellaan ja lopullinen hankintapäätös eli valinta tehdään vuonna 2021. Tällä sitten on tarkoitus pärjätä 2050–2060-luvulle asti.
Hintahaarukka on yhä 7–10 miljardia, mutta puolustusministerin mukaan sitä on lähitulevaisuudessa tarkennettava. Hänen mukaansa siitä lähdetään, että rahat eivät ole pois esimerkiksi vanhustenhuollosta tai koulutuksesta.
– Valtion budjetti on kokonaisuus, ja tämä hankinta vaikuttaa käytännössä koko ensi vuosikymmenelle. Osa valtion tuloista tulee verotuloina ja osa on jouduttu lainallakin kattamaan, mutta tämä on onneksi kertaluonteinen investointi.
Tulevien hävittäjien käyttökustannukset mahdutetaan Kaikkosen mukaan nykyisen puolustusbudjetin raameihin.
– Puolustusvoimien käyttöbudjettia ei ole tarkoitus tällä hankinnalla sitten jatkossa paisuttaa.
Hävittäjien lisäksi meripuolustukseen hankitaan neljä uutta laivaa. Tämä vaatii Kaikkosen mukaan vielä jatkoneuvotteluja.
– Tavoite on, että laivat rakennetaan Suomessa Rauman telakalla ja että ensimmäisen rakentaminen voisi alkaa 2022 ja viimeinenkin olisi valmis 2028.
Ensi viikolla puolustusministeri vierailee Tukholmassa ja Tallinnassa tapaamassa Ruotsin ja Viron ministerikollegoita. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä edelleen syvennetään. Kaikkosen mukaan se voisi käytännössä tarkoittaa yhteisen harjoittelutoiminnan lisäksi esimerkiksi ilmavalvontayhteistyön tiivistämistä.
– Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on tiivistynyt viime vuosina, ja hyvä niin, itse aion tällä linjalla jatkaa. Ruotsi on meille luontaisin kumppani, mitä tältä maapallolta löytyy.
Tulevassa ohjelmassa on myös tutustumiskiertue Suomen varuskuntiin.
– Nykyinen varuskuntaverkko tarvitaan. Toivottavasti sen tyyppistä keskustelua ei tarvitse lähitulevaisuudessa aloittaa, että sitä pitäisi karsia.