Puolustusministeri Häkkänen kertoi, minne Naton maavoimajoukot Lapissa sijoitetaan
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, että Naton eteentyönnetyt maavoimajoukot eli FLF-joukot sijoitetaan Sodankylään ja Rovaniemelle.
Häkkänen kertoi asiasta toimittajille Brysselissä Naton puolustusministerikokouksen jälkeen.
Ruotsi toimii Lapin FLF-joukkojen kehysvaltiona Suomessa. Muista mukaan tulevista valtioista Häkkänen ei kertonut tarkemmin.
– Mediassa on ollut paljon villejä veikkailuja (osallistujamaista). Kaikki keskustelut eivät tarkoita sitä, että joku maa olisi sitoutunut. Me annamme todella ison painoarvon luottamukselliselle neuvottelukierrokselle, koska jokainen jäsenmaa joutuu viime kädessä investoimaan veronmaksajien rahaa ja toimintakykyä tällaiseen toimintaan, Häkkänen kommentoi vastauksena kysymykseen osallistujamaista ja joukkojen suuruudesta.
FLF (forward land forces) tarkoittaa muiden Nato-maiden joukkoja, jotka ovat läsnä ja harjoittelevat rauhan aikana. Suomeen sijoitetaan pysyvästi FLF:n komento- ja johto-osat, mutta itse joukot ovat läsnä Suomessa harjoitusperustaisesti.
– Sijaintipaikkoina Rovaniemi ja Sodankylä tarjoavat haastavat, mutta erinomaiset olosuhteet joukkojen harjoittelulle Suomen pohjoisosissa, mutta myös laajemmalla alueella, Häkkänen lisäsi myöhemmin tiedotteessa.
Naton puolustusministerit tapasivat tänään Brysselissä osana puolustuspolitiikan superviikkoa, jonka aikana Euroopan johtajat ja Yhdysvaltain uusi johto tapaavat toisiaan.
Kokoukseen osallistuu ensimmäistä kertaa myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon uusi puolustusministeri Pete Hegseth.
Häkkänen sanoi olevansa luottavainen, että Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyö säilyy hyvänä.
– Suomella on vahvat kahden väliset puolustusyhteistyön suhteet. Kävimme läpi yhteisiä hankkeita ja Euroopan turvallisuustilannetta. Meillä on paljon yhteisiä intressejä, hän sanoo.
Trumpin hallinnon Ukraina-suunnitelmien lisäksi kokouksessa keskusteltiin puolustusliiton sisäisestä taakanjaosta ja puolustusmenojen nostamisesta.
Tp-utvassa eli tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa on muodostettu kanta, että Suomi kannattaa menotason nostoa.
– Tämä varsinainen prosenttitaso määräytyy sitten todennäköisesti kesäkuun kokoukseen mennessä uhka- ja tarvearvion perusteella, Häkkänen sanoo.
Häkkäsen mukaan enimmäismäärästä neuvotellaan viikoittain puolustushallintojen välillä.
– Sitä kautta määräytyy prosenttiarvio, johon Suomen hallitus ottaa kantaa.
Trump on toistuvasti vaatinut Euroopan maita sijoittamaan enemmän rahaa puolustukseen, ja myös Naton pääsihteeri Mark Rutte on yhtynyt näihin vaatimuksiin.
Trump on esittänyt, että Euroopan maiden tulisi käyttää puolustukseen viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta tätä on pidetty mahdottomana.
Pääsihteeri Rutte on taas esittänyt, että puolustukseen tarvitaan Nato-mailta yli kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nykytavoite on kaksi prosenttia.