Puolueet pahasti eri linjoilla ensi kevään vaalien yhdistämisestä
Eduskuntapuolueet ovat pahasti eri linjoilla ensi kevään vaalien yhdistämisen suhteen. Siitä kaikki ovat samaa mieltä, että maakuntavaalit on yhdistettävä joidenkin muiden vaalien kanssa, mutta siihen yksimielisyys loppuukin.
STT kysyi yhdeksän suurimman eduskuntapuolueen näkemyksiä vaalien yhdistämisestä puolueiden puoluesihteereiltä.
Keskusta, kokoomus, SDP, vihreät ja RKP kannattavat maakuntavaalien yhdistämistä toukokuun eurovaalien kanssa, kun taas perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit haluaisivat järjestää maakuntavaalit yhtä aikaa jo huhtikuun eduskuntavaalien kanssa.
Siniset vetävät asiassa omaa linjaansa, sillä puolue haluaisi niputtaa kevään kolmet vaalit yhteen nippuun.
Keskustan puoluesihteerin Riikka Pirkkalaisen mukaan kaikkien kolmien vaalien järjestämisellä yhtä aikaa voitaisiin saavuttaa koko kansan yhteiseksi kokema ”vaalijuhla”.
Toisaalta hän muistuttaa, että eduskuntavaalien myöhentäminen ja eduskunnan toimikauden pidentäminen ei olisi perustuslain näkökulmasta mikään läpihuutojuttu.
– Helpoiten yhdistettävissä olisivat Euroopan parlamentin ja maakuntavaalit, Pirkkalainen kirjoittaa vastauksessaan STT:lle.
SDP:n puoluesihteerin Antton Rönnholmin mukaan eduskuntavaalien siirtämisessä olisi myös se riski, että Suomi saattaisi joutua aloittamaan EU-puheenjohtajakautensa ensi vuoden heinäkuussa ilman toimivaa hallitusta.
Kokoomuksen Janne Pesonen ei lämpene ajatukselle kaikkien kolmien vaalien yhdistämisestä.
– Kolmet kentällä samaan aikaan kiertävät ehdokkaat, kampanjat ja äänestysnumerot tekisivät vaalitilanteesta varsin sekavan ja vaarantaisivat pahimmillaan äänestäjien oikeusturvan, Pesonen arvioi.
Vihreiden puoluesihteerin Lasse Miettisen mukaan ajatus eduskuntavaalien ja maakuntavaalien yhdistämisestä ei ole realistinen, sillä hän ei usko, että sote- ja maakuntalakeja saadaan eduskunnassa valmiiksi riittävän ajoissa.
Myös maakuntavaalien yhdistäminen eurovaaleihin voi Miettisen mukaan osoittautua haasteelliseksi, sillä se edellyttäisi sitä, että sote- ja maakuntalait saataisiin valmiiksi tämän vuoden puolella.
Miettinen muistuttaa, että oikeuskanslerinviraston mukaan sote- ja maakuntalakien voimaantulosta ensimmäisiin maakuntavaaleihin on oltava vähintään noin puoli vuotta, jotta vaalit voidaan käydä asianmukaisesti.
Puoluesihteerit ovat huolissaan äänestäjien turnauskestävyydestä kolmien vaalien tiimellyksessä.
– Ajatus kolmista vaaleista erikseen muutaman kuukauden sisällä on äänestäjien kannalta kestämätön. Vaaliväsymys on todellinen ilmiö, joka laskee äänestysprosentteja ja heikentää demokratiaa, vihreiden Miettinen kirjoittaa.
Perussuomalaisten Riikka Slunga-Poutsalon mukaan ensimmäiset maakuntavaalit tulisi järjestää vasta seuraavien kuntavaalien yhteydessä vuonna 2021, sillä maakuntavaalien ”oikea paikka” on kuntavaalien yhteydessä.
– Jos maakuntavaalit halutaan kaikesta järjestä poiketen survoa ensi keväälle, silloin oikea vaalipäivä on eduskuntavaalien kanssa yhdessä. Näin voidaan edes jotenkin turvata se, että joku äänestää maakuntavaaleissa. Koko vaalien uskottavuus on kärsinyt näistä jatkuvista vaalipäivien siirroista, Slunga-Poutsalo painottaa.