Puhemies Vanhanen kertoo viimein Nato-kannastaan – Venäjä olisi voinut sysätä Suomen sotilasliittoon ilman Ukrainan sotaakin
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) pystyy viimein puhumaan omasta ”Nato-prosessistaan” julkisesti, sillä eduskunnan näkemys on nyt tiedossa.
Vanhanen alkoi itse joulukuussa pohtia, että Suomen Nato-optio ei enää riitä Suomen uskottavuuden säilyttämiseen. Venäjä alkoi silloin tuoda esiin etupiirivaatimuksiaan.
– Vaikka (Ukrainan) sotaa ei olisi syttynyt, niin etupiirivaatimukseen olisi pitänyt jotenkin uskottavasti ja toisin vastata kuin olemme 20 vuotta tehneet, Vanhanen sanoo Suomenmaalle eduskunnassa.
– Helmikuu laukaisi sen, että nyt on tehtävä päätös, hän toteaa omasta Nato-kannastaan.
Vanhanen uskoo, että Suomi olisi voinut päätyä Nato-jäsenyyteen myös ilman Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa.
– Olen kohtalaisen varma, että se olisi hitaammalla aikataululla myös aktivoinut meillä tämän pohdinnan Nato-jäsenyydestä.
– Emme olisi voineet jättää Venäjää siihen käsitykseen, että olisimme jotenkin kuitanneet heidän vaatimuksensa siitä, että Nato ei saa laajentua itään. Olisimme ikään kuin sulkeneet oven omalta osaltamme. Historia ei kuitenkaan antanut mahdollisuutta sen näyttämiseen, miten ilman sotaa olisi käynyt ja millä aikataululla, hän sanoo.
Vanhanen hakee puhemiehen huoneen kirjahyllystä vuonna 2016 kirjoittamansa kirjan Ulkopolitiikkaa ja näyttää sen viimeistä kappaletta. Siinä hän toteaa, että hänelle Nato-jäsenyyden hakeminen on aito vaihtoehto, jos vakauspolitiikka ei muiden käytöksestä johtuen onnistu.
Hän kirjoittaa, että jos Suomen lähialueen vakaus järkkyy Venäjän toimesta, kääntyy viisari täällä Naton suuntaan.
– Tämä sota ilman muuta teki sen selväksi, että he ovat tosissaan etupiirivaatimuksensa kanssa, Vanhanen sanoo nyt.
– Ollaksemme loogisia pitkään harjoitetulle linjallemme, meidän pitää menetellä tavalla, jonka oikeastaan olemme pitkään etukäteen sanoneet. Naapurin puolella on myös varmasti pitänyt ymmärtää, että jos heidän käyttäytymisensä muuttuu sellaiseksi, että emme voi siihen luottaa, niin meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin muuttaa myös omaa linjaamme.
Nato-optio otettiin pääministeri Vanhasen ensimmäisen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon vuonna 2004.
Vanhasen mukaan Nato-optiolla viestittiin myös Venäjän suuntaan ja todettiin, että Suomi ylläpitää osaltaan vakautta sillä, että sen asemaa ei muuteta.
– Mutta se vakaus ei koskaan toimi yksipuolisena, Vanhanen sanoo.
Venäjän etupiirivaatimukset ja hyökkäys Ukrainaan osoittivat, että vakauspolitiikalta meni pohja, puhemies näkee.
– Oli aika lunastaa se kohta 20 vuotta vanha viestimme siitä, että olemme valmiita hakemaan puolustusliiton jäseneksi.
Vanhasen mukaan muussa tapauksessa olisi ollut hyvin vaikeaa perustella sitä, että Suomi pitää yhä yllä valmiuttaan hakea Natoon.
– Meidät ajettiin sellaiseen asetelmaan, jossa meidän oli nyt pakko harkita oman uskottavuutemme kannalta se, mitä teemme. Sodan alkamisen jälkeen oli mielestäni itsestään selvää, että tämän päässä on se, että Suomi ratkaisee oman asemansa toisin.
Vakaus ei koskaan toimi yksipuolisena.
Puhemies Matti Vanhanen
Vanhanen sanoo olevansa jäävi arvioimaan, miten Nato-prosessi on eduskunnassa mennyt. Hän myöntää kuitenkin olevansa tyytyväinen.
– Aikaisemmin oli ajateltu, että jos joskus liitymme Natoon, niin valtiojohto tekee esityksen ja siitä alkaa prosessi. Mutta tämä oli järkevää kääntää toisinpäin. Saimme tuulensuojan ja rauhan käydä tätä asiaa läpi ilman ulkopuolista painostusta ja ilman, että valtiojohto sitoi etukäteen käsiään.
– Menetelmä jota käytettiin, toimii varmaan jatkossakin. Tosin en tiedä, mikä voi olla sellainen asia, jossa tätä voitaisiin käyttää, Vanhanen naurahtaa.
– Mutta tähän tilanteeseen tämä sopi hyvin.
Vanhanen sanoo, että hallituksen ja presidentin kädet olivat vapaat mahdollisissa muuttuvissa tilanteissa, joihin lukeutui myös koko Nato-hankkeen takaisin vetäminen.
– Tässä pidettiin valtiojohdon toimintakyvystä koko ajan huolta. Itse asiasta pystyttiin kuitenkin käymään laaja poliittinen keskustelu eduskunnassa ja sen valiokunnissa. Tämä oli oikeastaan tämän valmisteluprosessin idea. Ja kun keskustelut oli käyty, niin vasta ihan loppuvaiheessa tuotiin valtiojohdon esitys, johon otettiin kantaa.
Eduskunta antoi tiistaina murskaäänin 188–8 tukensa sille, että Suomi hakee Naton jäseneksi.
Vanhanen ei yllättynyt tuloksesta.
– Ei ole yllätys, että kun faktat lyödään pöytään, niin lähes kaikki päätyivät samaan lopputulokseen.
– Oli nähtävissä, että tämän kevään aikana käynyt keskustelut ja asiantuntijoiden kuulemiset vaikuttivat edustajien mielipiteisiin.
Vanhasen mielestä oli tärkeää, että kansanedustajat saivat muodostaa omat Nato-kantansa ja äänestää avoimesti.
– Tavoitteeni oli se, että tässä ei olisi ryhmäkuria myöskään hallituspuolueiden sisällä eikä tämä olisi millekään puolueelle hallituskysymys, Vanhanen sanoo.
Suomen hakemuskirje toimitetaan nyt Naton päämajaan ja se käsitellään sotilasliiton 30 jäsenmaassa.
Vanhanen toteaa, että vielä ei voida varmasti tietää, päättääkö Suomen nykyinen eduskunta lopulta liittymissopimuksesta vai meneekö asia seuraavien eduskuntavaalien yli.
Hänen mukaansa ei ole kuitenkaan riskiä siitä, että uusi eduskunta olisi toisella Nato-kannalla kuin nykyinen.
– Luvut ovat niin selvät, että sellaista käännettä ei tule tapahtumaan.
Vanhanen suhtautuu nyt rauhallisesti Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin uhoon siitä, että hän ei aio hyväksyä Suomea ja Ruotsia Natoon.
Naton uskottavuudelle on tärkeää, että avoimien ovien politiikka on olemassa kriteerit täyttäville maille, puhemies muistuttaa.
– Eli uskon, että Turkin kanssa dialogia eivät käy vain Suomi ja Ruotsi, vaan sitä käydään myös Naton sisällä.