Puhe ilmastoystävällisestä ruokavaliosta repi esiin hallituskumppaneiden linjaerot – vihreä mainitsi planetaarisen ruokavalion, keskustalainen vegaanihumputuksen
Keskustan ja vihreiden kansanedustajilla on eriäviä näkemyksiä siitä, mitä hallitusohjelmassa seisova teksti ”lisätään julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa kasvispainotteisen ruoan osuutta” itse asiassa tarkoittaa.
Tämä nousi esiin torstaina eduskunnan keskustellessa ensi vuoden maatalousbudjetista.
Vihreiden Atte Harjanne totesi, että hallitusohjelmakirjaus on ilmaston, luonnon, ympäristön ja huoltovarmuudenkin kannalta tärkeä, jopa välttämätön.
– Meillä on nähty kuntakentällä ja myös yksittäisissä kuluttajissa siirtymää kohti kestävämpää ruokavaliota.
Harjanne kysyikin maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä (kesk.), miten suomalaisille tuotteille luodaan edellytyksiä olla mukana tässä muutoksessa ja siirtyä vastaamaan kasvavaan kysyntään uudenlaiselle kasvisruokavaliolle.
Vihreiden Mirka Soinikoski kertoi planetaarisesta ruokavaliosta, jonka tavoitteena on ruokkia maailman 10 miljardia ihmistä vuonna 2050 ja vähentää huonon ruokavalion aiheuttamien sairauksien ja kuolemantapauksien määrää.
– Punaisen lihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen ruokavaliossa on merkittävä teko sekä kansanterveyden että ilmaston puolesta. Mitään ei siis olla kieltämässä kokonaan, vaan ohjataan ihmisten ruokavaliota terveellisempään ja ilmastoystävällisempään suuntaan, kotimaan huoltovarmuus huomioiden, Soinikoski sanoi.
Keskustan Mikko Kärnäkin puolestaan sanoi, ettei keskusta ”tule sanelemaan kenellekään mitä täällä saa syödä”.
– Tällaisena vegaanihumputuksen aikakautena meidän on kyllä syytä muistaa, että suomalainen ruoka on aina ilmastoteko, oli sitten kyseessä liha, kala, maito tai kasvikset.
Kärnä ilmaisi huolensa siitä, että Suomen kuntakentässä on nyt tehty päätöksiä liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamisesta.
– Tosiasiassa aito ilmastopäätös kunnissa olisi se, että siirrytään käyttämään kotimaista lähiruokaa.
Maa- ja metsätalousvaliokuntaa johtava keskustan Anne Kalmari kiitteli Kärnän linjausta julkisten ruokahankintojen suhteen.
Hän otti esimerkiksi sen, että soijaa käytetään 250 grammaa yhteen tuotettuun sianlihakiloon, ja suomalainen syö keskimäärin 34 kiloa sianlihaa vuodessa. Se tekee 8,5 kiloa soijaa.
Vegetaristi sen sijaan syö soijaa keskimäärin 50 grammaa päivässä, eli 18 kiloa vuodessa, Kalmari laski.
– Jos haluamme suojella Brasilian sademetsiä, ei kannata kieltäytyä syömästä suomalaisia elintarvikkeita, vaan kannattaa kieltäytyä syömästä soijaa, Kalmari sanoi.
Ministeri Leppä korosti niin ikään kotimaisten elintarvikkeiden suosimisen merkitystä, mutta ei lähtenyt väittelyyn liha- ja kasvisruokavalioista.
Harjanteen kysymykseen lisääntyneeseen kasvisruokailuun reagoimisesta Leppä totesi, että viljelijät kyllä vastaavat kulutustottumusten muutoksiin.
– Totta kai on selvää, että suomalaiset tuottajat ryhtyvät tuottamaan sellaisia tuotteita, mitkä kaupaksi menevät.
EU:ssa vireillä oleva maatalousrahojen reilu leikkaus huolestutti kristillisdemokraattien puheenjohtajaa Sari Essayahia ja kokoomusjohtaja Petteri Orpoa.
He kysyivät, pitääkö hallitus kiinni siitä, että tukien mahdollinen menetys korvataan viljelijöille täysimääräisenä hallitusohjelman mukaisesti.
Leppä totesi, ettei hän voi mennä syvälle rahoituskehysasiaan, koska siitä neuvottelevat EU:ssa pääministerit. Lepän mukaan on kuitenkin selvää, että Suomella on hyvät, yksiselitteiset tavoitteet säilyttää maatalousrahat ennallaan.