Professori Brommels puolustaa soten valinnanvapautta ja ihmettelee maakuntien vastustamista – "väliportaan hallinto ilman muuta tärkeä osa uudistusta"

Hallituksen lausuntokierrokselle lähtevä soten valinnanvapausmalli on pääosiltaan toteuttamiskelpoinen, arvioi professori Mats Brommels Tukholman Karoliinisesta instituttista.

Brommels johti työryhmää, joka laati keväällä 2016 hallitukselle selvityksen valinnanvapauden toteuttamisesta Suomessa.

Hänen mukaansa lakiluonnos on hyvin lähellä selvityksessä esitettyjä linjauksia.

– Suurin eroavaisuus on sosiaalipalveluissa, joita olisimme tuoneet esitettyä enemmän valinnanvapauden piiriin, Brommels sanoi.

Hallitus joutui supistamaan valinnanvapauden piirissä olevaa sosiaalipalveluiden valikoimaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta.

Valinnanvapauslakiluonnoksessa eniten kritiikkiä on herättänyt maakuntien velvoittaminen tarjoamaan asiakasseteleitä myös laajaan valikoimaan erikoissairaanhoidon palveluita.

Monien asiantuntijoiden mukaan tämä hajauttaa liikaa erikoissairaanhoidon osaamista, kun esimerkiksi leikkaustoiminta siirtyy nykyistä enemmän yksityisiin yrityksiin.

Osaajapula voisi kriitikoiden mukaan pahimmillaan vaarantaa Suomen päivystysjärjestelmän.

Brommelsin mielestä on tärkeää, että valinnanvapauden vaikutuksia arvioidaan kokemuksiin – ei uhkakuviin perustuen.

– Selvityksemme mukaan valinnanvapaus voi olla hyvin toteutettavissa erikoissairaanhoidossa, kun palvelukokonaisuudet on selkeästi määritelty.

Brommels viittaa muun muassa Ruotsissa kerättyihin kokemuksiin, joissa kilpailun ansiosta myös erikoissairaanhoidon puolella on onnistuttu tehostamaan toimintaa.

– Lonkkaleikkusten jonot hävisivät ja leikkauksista maksettua kiinteää korvausta voitiin alentaa, hän kertoo.

Asiakasseteli on Brommelsin mukaan yksi tekninen tapa toteuttaa valinnanvapautta.

Hänen mielestään se toimii nykyisiä Kelan maksamia yksityislääkärikorvauksia paremmin, sillä nykymallissa matala korvaustaso on mahdollistanut valinnanvapauden vain hyvätuloisille.

Hallituksen esityksessä asiakasmaksut ovat kaikille samat, joten myös pienituloinen voi jatkossa halutessaan valita palveluntuottajansa.

Lisäksi tulevassa mallissa rahoitus järkevöityy, kun monikanavainen muun muassa Kelan ja kuntien kautta kulkeva rahavirta yhdistyy maakuntien hoitoon.

Brommels ei halua ottaa kantaa mahdolliseen osaajapulaan, eikä siihen, onko hallitus päätynyt oikeaan ratkaisuun esittäessään asiakasseteliä maakuntia velvoittavaksi myös erikoissairaanhoidon palveluissa.

Hän kuitenkin muistuttaa, että lakiluonnokseen on kirjattu tilanteet, joissa maakunta voi kieltäytyä asiakasseteleiden tarjoamisesta.

– Ruotsissa ei ole tullut valinnanvapauden myötä suurempaa liikehdintää pois julkisista sairaaloista. Tärkeää olisi, että lääkärit voisivat toimia molemmilla puolilla: yksityisellä ja julkisella.

Maakuntamalliseen järjestämiseen päädyttiin, koska edellisellä hallituskaudella kaavailtu suurkuntamalli kaatui perustuslakiin.

Mats Brommels

Brommels ihmettelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajan Aki Lindénin ja Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren sote-uudistuksen maakuntapohjaisuudesta esittämää kritiikkiä.

Hän muistuttaa, että maakuntamalliseen järjestämiseen päädyttiin, koska edellisellä hallituskaudella kaavailtu suurkuntamalli kaatui perustuslakiin.

– Väliportaan hallinto on hyvin perusteltu ja ilman muuta tärkeä osa uudistusta. Nyt on aika myöhäistä alkaa ampua sitä alas.

Keskustelu maakuntien lukumäärästä on hänestä toisarvoista.

– Pienet maakunnat voivat tarvittaessa hakeutua yhteistyöhön keskenään tai suurempien kanssa, hän huomauttaa.