Tal­vi­so­ta Tal­vi­so­dan ko­ke­mus­ten mer­ki­tys Suo­mel­le ei vä­he­ne, vaik­ka tä­män so­dan ko­ke­neet elä­vät pian vain muis­tois­sam­me, ar­vi­oi pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö lau­sun­nos­saan tä­nään tal­vi­so­dan al­ka­mi­sen 80-vuo­tis­päi­vä­nä.

Moni an­toi hen­ken­sä ja ter­vey­ten­sä, jot­ta Suo­mi sai elää.

Sa­mal­la Suo­mel­le ta­pah­tui Nii­nis­tön mu­kaan kui­ten­kin jo­tain muu­ta­kin hy­vin mer­kit­tä­vää. Tal­vi­so­dan ai­ka­na syn­tyi yh­teen­kuu­lu­vai­suu­den tun­ne.

Pre­si­den­tin mu­kaan tal­vi­so­dan hen­gen yti­mes­sä oli se, et­tä vaik­ka oli­sim­me jos­ta­kin kan­sa­lai­si­na eri­mie­li­siä, olem­me yk­si­tuu­mai­sia sii­tä, et­tä Suo­mea koh­taa­vat vai­keu­det ja muu­tok­set voi­te­taan yh­tei­sil­lä pää­tök­sil­lä.

Tal­vi­so­dan syt­ty­mi­sen muis­to­päi­vää vie­te­tään tä­nään eri puo­lil­la maa­ta. Tal­vi­so­dan kan­sal­li­nen muis­to­merk­ki Hel­sin­gin Ka­sar­mi­to­ril­la sai 105 kynt­ti­lä­lyh­tyä, yh­den so­dan jo­kai­sel­le päi­väl­le.

Kynt­ti­lä­lyh­ty­jä kan­ta­maan muis­to­mer­kil­le oli kut­sut­tu pre­si­dent­ti Nii­nis­tön ja val­ti­on muun joh­don ohel­la ta­val­li­sia kan­sa­lai­sia.

Muis­to­het­ki Ka­sar­mi­to­ril­la vie­tet­tiin ko­rut­to­man ar­vok­kaas­ti, oh­jel­mas­sa ei ol­lut lain­kaan pu­hei­ta.

En­nen kynt­ti­lä­lyh­ty­jen tuo­mis­ta pre­si­dent­ti Nii­nis­tö las­ki sep­pe­leen ku­van­veis­tä­jä Pek­ka Kau­ha­sen suun­nit­te­le­mal­le muis­to­mer­kil­le.

Tal­vi­so­dan al­ka­mi­sen 80-vuo­tis­päi­vä­nä myös esi­mer­kik­si Kar­ja­lan liit­to jär­jes­ti muis­to­ti­lai­suu­den Maa­so­ta­kou­lul­la Lap­peen­ran­nas­sa.

Tä­män ta­pah­tu­man pää­pu­hu­jak­si kut­sut­tiin Puo­lus­tus­voi­main ko­men­ta­ja, ken­raa­li Timo Ki­vi­nen.

Neuvos­to­liitto pommitti 105 päivää kestäneen sodan aikana useita Suomen paikkakuntia, muun muassa Helsinkiä, Viipuria, Turkua ja Lahtea.

Neu­vos­to­lii­ton puna-ar­mei­ja hyök­kä­si Suo­meen 30. mar­ras­kuu­ta 1939 il­man so­dan­ju­lis­tus­ta avaa­mal­la tu­len Kar­ja­lan­kan­nak­sel­la kel­lo 6.50.

Pre­si­dent­ti Kyös­ti Kal­lio ju­lis­ti Suo­men so­ta­ti­laan ”val­ta­kun­nan puo­lus­tuk­sen tur­vaa­mi­sek­si ja oi­keus­jär­jes­tyk­sen voi­mas­sa­pi­tä­mi­sek­si”.

Kal­lio an­toi myös päi­vä­käs­kyn, jos­sa ker­rot­tiin pre­si­den­tin luo­vut­ta­neen ”puo­lus­tus­voi­mien ylim­män pääl­lik­kyy­den so­ta­mar­salk­ka, va­paa­her­ra Carl Gus­taf Man­ner­hei­mil­le”.

Neu­vos­to­liit­to pom­mit­ti 105 päi­vää kes­tä­neen so­dan ai­ka­na usei­ta Suo­men paik­ka­kun­tia, muun mu­as­sa Hel­sin­kiä, Vii­pu­ria, Tur­kua ja Lah­tea.

Tal­vi­so­ta päät­tyi 13. maa­lis­kuu­ta 1940 Mos­ko­van rau­han­so­pi­muk­seen.

Tal­vi­so­das­sa kuo­li yli 26 600 so­ta­toi­mis­sa ol­lut­ta suo­ma­lais­ta ja noin tu­hat si­vii­liä. Suo­mi me­net­ti so­das­sa Neu­vos­to­lii­tol­le yk­si­tois­ta pro­sent­tia maa-alu­eis­taan, suu­rim­pa­na kau­pun­ki­na Vii­pu­rin.

Me­ne­tet­tyi­hin alu­ei­siin kuu­lu­vat myös Sal­lan ja Kuu­sa­mon itä­o­sat, suu­ri osa Kar­ja­las­ta, Suo­men­lah­den ul­ko­saa­ret ja Ka­las­ta­ja­saa­ren­non län­si­o­sa.

Neu­vos­to­liit­to il­moit­ti so­dan jäl­keen tap­pi­oik­seen yli 48 000 kaa­tu­nut­ta ja lä­hes 159 000 haa­voit­tu­nut­ta.

Ny­ky­tie­tä­myk­sen va­los­sa Neu­vos­to­lii­ton il­moit­ta­mien lu­ku­jen tie­de­tään ole­van ai­van lii­an pie­niä.