Presidentti nihkeänä EU:n yhteisen talousvastuun lisäämiselle – Niinistö korostaisi jäsenmaiden talousryhtiä

Tasavallan presidentti

Presidentti Sauli Niinistö penäsi perjantaina paluuta paitsi aiempaan EU:n talouspolitiikkaan, myös Euroopan paluuta tärkeisiin politiikan pöytiin.

Niinistö kommentoi asiaa perjantaina Kultaranta-keskustelujen pohjustuksena toimivassa mediatapaamisessa.

Ranska ja Saksa ovat hiljattain ehdottaneet 500 miljardin euron elpymisrahastoa EU-budjetin yhteyteen talouden uudelleenkäynnistämiseksi. Varat käytettäisiin pahiten koronaviruskriisistä kärsineiden alueiden ja alojen tukemiseen.

Jäsenmailla on ollut hyvin erilaisia näkemyksiä esimerkiksi siitä, annettaisiinko rahastosta tukea jäsenmaille lainoina vai avustuksina.

Niinistö ei ottanut asiaan suoraan kantaa, mutta nosti esille näkemyksiään no bail out -säännösten palautuksesta.

– Mitä tulee talousvastuisiin, niin niiden suhteen lähdettiin kymmenisen vuotta sitten aika lailla uusille teille. Minusta nyt pitäisi ottaa keskusteluun se, että palataan takaisin alkuperäiseen euroalueen sopimukseen no bail out -säännöksineen. Siinä samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti, presidentti sanoi.

No bail out -säännössä on kyse siitä, että jokaisen eurovaltion on huolehdittava talousvastuistaan, kuten veloistaan, ilman toisten jäsenvaltioiden apua.

Niinistö oli samassa yhteydessä huolissaan Euroopan vaikutusvallan heikkenemisestä. Hänen mukaansa se jatkuu väistämättä, ellei EU selviydy sisäisistä paineista, kuten talous- ja rajakysymyksistä.

– Olemme jääneet tärkeissä pöydissä vähän sivurooliin.

Ylipäätään Niinistö arvioi olemassa olevien jännitteiden nousseen pinnalle koronan myötä.

– Olemme nähneet kahtiajakoa sekä Kiinan ja Yhdysvaltain välisen vuoropuhelun kiristymistä.

Niinistö otti myös kantaa suhteisiin Ruotsin ja Venäjän kanssa. Molemmissa maissa koronavirustartuntoja on ollut Suomea enemmän.

Viime päivinä on noussut esille muiden Pohjoismaiden haluttomuus avata rajoja nimenomaan ruotsalaisille matkailijoille, jos Pohjoismaiden välille luotaisiin niin sanottu matkustuskupla.

Niinistö arvioi, että koronatilanne ei vaikuta laajemmin pohjoismaiseen yhteistyöhön tai Suomen ja Ruotsin väleihin. Hän kuitenkin toivoi Ruotsilta myös ymmärrystä ruotsalaismatkailijoiden tilannetta koskien.

– Suomessa on kovin ponnekkaasti torjuttu koronaa. Silloin kaikki riskitekijät on syytä minimoida. Nyt meillä sattuu olemaan tilanne, että molemmissa naapurimaissa Ruotsissa ja Venäjällä tartuntatilastot näyttävät aivan eri riskiä kuin meidän omamme.

– Minä uskon, että tämä ajattelu ymmärretään lahden molemmin puolin.

Niinistön mukaan on ymmärrettävää, että Suomessa puretaan nyt hiljalleen koronarajoituksia.

– Nyt on varovaisesti ryhdytty avaamaan yhteiskuntaa, eikä hälyttäviä merkkejä ole toistaiseksi tullut. Lukemat osoittavat alenevaa tartuntakantaa.

Niinistö arvioi myös keväällä virinnyttä keskustelua niin sanotusta ”koronanyrkistä” eli presidentin ehdottamasta kriisiryhmästä, johon olisi koottu eri alan asiantuntijoita tehostamaan koronakriisin johtamista. Valtioneuvoston näkemys oli, että erilliselle ryhmälle ei ole tarvetta.

– En lähde esittämään jälkiviisaita arvioita. Kriisiryhmä haluttiin ymmärtää joidenkin toimesta väärin. Kyse ei ollut valtakysymyksistä tai vallanjaosta. Esitin vain hallitukselle apua, johon päädyin omista kokemuksistani, presidentti kommentoi kriisin johtoa.