Presidentti kehottaa kansalaisia osallistumaan hyvän tekemiseen
Suomen satavuotisjuhla, huoli EU:n asemasta ja terrorismin uhka olivat presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen pääteemoja.
Presidentin puheessa korostuivat yhteisöllisyys, osallistaminen ja toisista välittäminen. Niinistön mielestä satavuotiaassa Suomessa ihmisten tulee auttaa parhaansa mukaan toisiaan ja kantaa kohtuudella vastuuta itsestään.
Hänen mielestään hyvän tekeminen ei ole julkiselta vallalta pois vaan päinvastoin, maata rakennetaan yhdessä. Presidentti sanoi, että kaikilla kanssaihmisillä on toimivaltaa hyvän tekemisessä, esimerkiksi syrjäytymisen, koulukiusaamisen tai yksinäisyyden torjunnassa.
– Tällainen kansallistuntoinen yhteisö voi menestyä muita paremmin, muttei pidä itseään muita parempana. Se ei sulje ulkopuolelleen ketään, ei syntyperänkään vuoksi, vaan huomioi ja kutsuu osallistumaan. Se kertoo, että tässä maassa on hyvä elää.
Presidentin mielestä perustuslaki antaa vahvan suojan yksilön perusoikeuksille, mutta todella vaikeita kysymyksiä on edessä. Pahaankin on varauduttava ja sille on pantava päättäväisesti rajoja.
– Miten suhtautua tilanteeseen, jossa vastakkain punnittavina ovat kollektiivinen turvallisuus ja yksilön oikeudet, hän pohti.
Niinistö kantaa edelleen huolta myös EU:n menettämästä asemasta kansainvälisessä politiikassa.
– Nyt on enteilty, että presidentit (Vladimir) Putin ja (Donald) Trump tulevat käymään keskustelua Euroopasta yli Euroopan. Syyrian osalta taas kerrotaan Venäjän ja Turkin tapailevan rauhaa. EU ei voi olla pois niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta järjestellään.
EU:n puolustuspoliittisen yhteistyön etenemistä presidentti pitää hyvänä, mutta hänen mielestään keskusteluun ei kannata lähteä niin, että ensiksi määritellään, mitä yhteistyö ei ole.
– Parempi on edetä askel askeleelta ja katsoa, minne asti matka mutkitta vie.
Terrorismin torjunnassa avainasemassa ovat presidentin mielestä tehokas tiedonhankinta ja -vaihto sekä joustava toiminta eri maiden viranomaisten kesken. EU:lla on tässä hänen mielestään tekijän paikka.
Puheensa loppupuolella presidentti siteerasi kirjailija Juha Hurmetta, joka sanoi joulun aikaan televisiossa, että ”ihmiset, eläimet ja kasvit, samasta juuresta, samaa ainetta”.
– Niinpä se taitaa olla, ja toimeen on keskenään tultava, Niinistö sanoi.
Hän muisteli myös tutustumistaan Sulo Karjalaiseen, jolla on karhu kaverina. Presidentti ihasteli sitä, kuinka ihminen ja eläin voivat katsoa toisiaan silmästä silmään ja ymmärtää toisiaan.
– Entä ihminen ihmistä, silmästä silmään. Se auttaa näkemään, vaikka toisen avuntarpeen. Auttaa ymmärtämään, että toisellakin on tavoitteita tai vaatimuksia. Taikka opettaa tunnistamaan vaaran ja hallitsemaan pelon.