Presidentti Alexander Stubb: Yhdysvaltojen ulkopolitiikan arvot ovat ristiriidassa omiemme kanssa, sopeutuminen vie aikansa
Yhdysvaltain nykyhallinnon ulkopolitiikan taustalla on ideologia, joka on ristiriidassa omien arvojemme kanssa, katsoo presidentti Alexander Stubb (kok.).
Presidentti sanoi valtiopäivien avajaispuheessaan tämän näkyvän esimerkiksi siinä, että Yhdysvallat murentaa nykyistä kansainvälistä järjestelmää ja toimii enemmän kansainvälisten instituutioiden ulkopuolella.
– Yhdysvaltain ulkopolitiikan prioriteettilistalla Eurooppa on läntisen pallonpuoliskon ja Aasian-Tyynenmeren alueen takana, hän summasi.
Stubb totesi Yhdysvaltojen olevan Suomelle tärkeä liittolainen.
– Samalla on rehellisesti myönnettävä, että Yhdysvallat on muutoksessa. Muutoksessa on myös sen suhtautuminen liittolaisiinsa ja sen tapa tehdä ulkopolitiikkaa. Tämän olemme nähneet läheltä viimeisen vuoden aikana.
Presidentin mukaan nämä ovat realiteetteja, joiden kanssa työskentelemme päivittäin.
– Hetkessä emme kykene sopeutumaan tähän murrokseen. Valintoja joudumme jatkossakin tekemään. Kahdenvälinen suhteemme on niin vahva, että kykenemme keskustelemaan asioista suoraan.
Yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa tehdään Stubbin mukaan esimerkiksi puolustuksessa, Natossa ja meriteollisuudessa.
– Samalla on asioita, joista olemme avoimesti eri mieltä, kuten ilmastonmuutos tai suhtautuminen kansainvälisiin instituutioihin ja sääntöihin.
Stubbin mukaan tavoitteena on, että Eurooppa on tulevaisuudessa Yhdysvalloille tasaveroisempi ja kykenevämpi kumppani.
– Kykenevyys mahdollistaa myös itsevarmuuden. Ilman voimaa kovat lausunnot kaikuvat onttoina. Samalla haluan muistuttaa, että Nato on määritelmällisesti liitto, joka yhdistää Pohjois-Amerikan ja Euroopan. Yhdessä olemme maailman vahvin puolustusliitto.
Stubbin mukaan Suomella on syynsä tukea aktiivisesti kansainvälisiä instituutiota, kuten YK:ta. Kansainvälisiä sääntöjä tai instituutioita tarvitaan hänen mukaansa vähintään yhtä paljon kuin ennenkin.
– On Suomen etu ylläpitää kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää. Maailma vailla sääntöjä on pienelle valtiolle karu.
Kyse ei presidentin mukaan ole idealismista, eikä edes pelkästään arvoistamme.
– Kyse on nimenomaan etujemme puolustamisesta. Etujemme, jotka liittyvät turvallisuuteen, talouteen ja lopulta arkiseen elämäämme ja elintasoomme.
Kansainväliseen oikeuteen perustuva järjestelmä on Stubbin mukaan hyödyllinen myös suurvalloille.
– Häikäilemätön opportunismi on kenties houkuttelevaa. Se voi näyttää tuottavan nopeita voittoja. Mutta se on lyhytnäköistä eduntavoittelua, jonka seuraukset suurvallatkin löytävät edestään.
Suomi puolustaa Stubbin mukaan kaikissa tilanteissa valtioiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, ja viimeksi näistä periaatteista on muistutettu Grönlannin tapauksessa.
Stubb muistutti Ukrainankin taistelleen oman itsenäisyytensä lisäksi myös kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolesta.
– Halusimme tai emme, sodan lopputulos vaikuttaa meihin monin eri tavoin, ei vain käytännössä vaan myös periaatteellisella tasolla. Se viitoittaa sitä, millaisessa maailmassa elämme. Se vaikuttaa siihen, mitä johtopäätöksiä eri valtiot vetävät voimankäytön tuottamista hyödyistä. Ja siihen, miten korkeaksi hyökkäyssodan aloittamisen kynnys muodostuu.
Siksi sodan ratkaisujen on Stubbin mukaan perustuttava kansainväliseen oikeuteen.
– Siksi jatkamme tukeamme Ukrainalle oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseksi.
Stubb sanoi pitäneensä tasavallan presidenttinä hyvin tärkeänä kahtiajaon välttämistä ja luottamuksen rakentamista suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän nosti yhdeksi tärkeistä viime aikojen päätöksistä saamelaiskäräjälain uudistaminen.
– Saamelaiset ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa. Heidän kohtelunsa kertoo meistä yhteiskuntana ja demokratiana.
Stubb kehotti ottamaan saamelaisten totuus- ja sovintokomission joulukuussa julkaistun raportin vakavasti, ja jatkamaan sovinnon, keskinäisen kunnioituksen ja yhteistyön tiellä.
Presidentti näki, että arvopohjainen realismi antaa Suomelle työkalut toimia muuttuvassa maailmassa.
– Jatkossakin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi, hän summasi.
Puheensa lopuksi presidentti muistutti avaavansa valtiopäivät tällä vaalikaudella viimeistä kertaa.
– Vaalivuosi lähestyy. Minunhan ei pitäisi teitä neuvoa. Mutta oma kokemukseni on, että vaaleja ei voiteta toista haukkumalla. Harvoja kiinnostaa, mitä sinä vastustat. Monia kiinnostaa, mikä sinulle on tärkeää, hän evästi.