Pörssisähkön suosio on noussut huimasti, mutta määräaikaisiakin sopimuksia saa yhä – sähkön hinta näyttää pysyvän korkeana ainakin ensi vuoden ajan

Talvipakkasten vyöryessä toden teolla päälle moni suomalainen on uudessa tilanteessa: kiinteähintaisen sähkösopimuksen sijaan sähkölaskun koko perustuu pörssihintoihin. Pörssisähkön suosio on kasvanut nopeasti viime kuukausina, kun määräaikaisten sopimusten hinnat ovat kivunneet ja moni sähköyhtiö on lakannut niitä tarjoamasta.

Maanantaina 5. joulukuuta vähintään 12 kuukauden määräaikaista sopimusta tarjosi vain kuusi yhtiötä, ja niistäkin yhdellä eli GNP Energyllä sopimuksen varhaisin alkamispäivä oli 1. helmikuuta. Valtaosa yhtiöistä tarjosi pörssisähkösopimuksia.

Yksi harvoista määräaikaista sopimusta tarjoavista sähköyhtiöistä on Vattenfall, joka aikoo pitää sen tuotevalikoimassaan niin pitkään kuin hinnat ovat edes jotenkin järkevällä tasolla.

–  Jotkut myyjät pyrkivät siihen, etteivät joudu ostamaan näitä kalliita kuukausia, tammi-, helmi- ja maaliskuuta, ja näin pienentävät omaa riskiänsä. Me olemme nyt ainakin vielä ostaneet näitä kuukausia ja tarjonneet näitä sopimuksia. Ainakin näillä näkymin tulemme vielä tarjoamaan näitä määräaikaisia. Sitten, jos se määräaikaisen hinta nousee jonnekin 50 senttiin, en usko, että enää tarjoamme, Vattenfallin sähkömarkkina-asiantuntija Peter Strandberg sanoo STT:lle.

Alkusyksystä useimmat sähkönmyyjät lakkasivat tyystin tarjoamasta määräaikaisia sopimuksia. Myös Vattenfall teki niin muutaman viikon ajaksi.

–  Silloin hankintahinnat rupesivat olemaan yli 50 senttiä kilowattitunnilta. Silloin vedimme sen (määräaikaisen sopimuksen) pois, koska meilläkin olisi pitänyt olla lähempänä 50 senttiä määräaikaisen hinta. Nähtiin, ettei ole mitään järkeä edes sitouttaa asiakasta tuollaisiin hintoihin, Strandberg kertoo.

–  Haluamme nyt kuitenkin palvella meidän asiakkaita. Jotkut asiakkaat haluavat kuitenkin kiinnittää hintansa, vaikka se onkin tällä hetkellä kovalla tasolla.

Useimpien yhtiöiden haluttomuus tarjota määräaikaisia sopimuksia johtuu sähkön johdannaismarkkinoiden heilunnasta.

–  Myyjillä on tällä hetkellä valtavat riskit myydä määräaikaisia, koska hankintahinta johdannaismarkkinoilla liikkuu ihan villisti. Siinä on hirveät riskit ostaa volyymiä markkinoilta ja yrittää myydä sitä, kun hinta voi muuttua ylös tai alas ihan muutamissa päivissä. Siinä on aina se riski että myyjälle jää ne volyymit käteen ja joutuu mahdollisesti myymään ne takaisin pörssiin tappiolla, Strandberg selvittää.

Sähkön futuurihinnat kävivät huipussaan elo-syyskuun vaihteessa, jolloin epävarmuus Euroopan kaasunsaannista oli korkeimmillaan. Sittemmin tilanne on hieman tasoittunut, vaikka hinnat ovat yhä korkeita.

–  Nyt Euroopassa kaasuvarastoja on saatu täytettyä. Siinä mielessä tämä talvi näyttää paremmalta kuin mitä alkusyksystä pelättiin, kertoo Energiaviraston johtaja Antti Paananen.

Hienoisen laskun jälkeen sähkön hinta on kuitenkin taas ollut noususuunnassa viimeisen parin viikon aikana, kun esimerkiksi Olkiluodon kolmosreaktoriin liittyvä epävarmuus on kasvanut. Myös Pohjoismaiden vesitilanne on heikentynyt.

Tulevien hintojen arviointi on tunnetusti vaikeaa. Energiaviraston Paanasen mukaan on mahdollista, että yksittäisinä tunteina sähkön hinta nousee talven aikana jopa euroon kilowattitunnilta, missä se pahimmillaan kävi vuosi sitten joulukuussa. Viimeisen viikon aikana tuntihinnat ovat käyneet korkeimmillaan noin 60 sentissä.

Kalliita tunteja voi olla tiedossa jo lähipäivinä, kun Suomeen on luvattu kovia pakkasia, ja samaan aikaan Ruotsissa Oskarshamnin ydinvoimalan kolmosreaktori on yhdeksän päivää pysähdyksissä huollon takia. Ruotsissa ei silloin välttämättä riitä sähköä Suomeen vietäväksi.

Koko talven tilanne riippuu Ruotsin ja Olkiluodon tilanteiden lisäksi säästä.

–  Sää on merkittävä kysymys kahta kautta. Miten kylmää on, lämpötila vaikuttaa kulutukseen. Toisaalta miten tuulista on, tuulivoiman kannalta, Paananen sanoo.

Pörssisähkösopimusten suosio on joka tapauksessa noussut huimasti, kun sähkö on kallistunut.

–  Suurin piirtein puolet tällä hetkellä valitsee määräaikaisen ja puolet spottia (pörssisähköä). Keväällä kun hinnat olivat suhteellisen normaaleja, ehkä 20 prosenttia otti spottia ja 80 prosenttia määräaikaista, Strandberg kertoo.

Myös Heleniltä kerrotaan STT:lle, että pörssisähkö kiinnostaa nyt asiakkaita erityisen paljon.

–  Suurin osa uusista asiakkaista valitseekin tämän sopimustyypin huomattuaan, että omaa kulutusta optimoimalla voi saada aikaan paremmin kustannussäästöjä kuin määräaikaisilla sopimuksilla, Helenin myynti- ja asiakaspalvelun johtaja Anu-Elina Hintsa kertoo.

Hän kertoo Helenin tuovan lähiaikoina tarjolle uusia määräaikaisia tuotteita.

Strandbergin mukaan Vattenfall on myös suositellut välillä asiakkaille pörssisähkösopimusta, kun määräaikaisten hinnat ovat olleet erityisen korkealla.

Pörssisähkössä on se hyvä puoli, että sopimuksista pääsee irtautumaan, jos hinnat laskevat ja tarjolle tulee edullisia määräaikaisia sopimuksia. Vattenfallin Strandbergin mukaan johdannaismarkkinoiden perusteella kuitenkin näyttää siltä, että vasta vuonna 2024 olisi tiedossa selvää laskua sähkön hintoihin.

–  Näkisin, että ei se tästä kyllä kauhean paljon alas tule koko vuoden aikana. Vasta sitten vuonna 2024 voidaan nähdä sellaisia alle 20 sentin hintoja. Mutta näkisin, että ensi vuoden puolella hinnat liikkuvat vieläkin 25 sentin molemmin puolin, jos ei mitään radikaalia tapahdu. Jos sota loppuisi ja vesitilanne olisi hyvä, voitaisiin ehkä päästä määräaikaisissa alle 20 sentin hintoihin. Mutta en kyllä näe sitä todennäköisenä, Strandberg arvioi.

Strandbergin mukaan on melkein varmaa, että viime vuosina nähdyt 4–5 sentin hinnat kilowattitunnilta määräaikaisissa sopimuksissa eivät enää palaa.

–  Sähkö on ollut todella halpaa Suomessa ja Pohjoismaissa. Luulen että tulemme tulevaisuudessa kuitenkin näkemään sellaista 10 sentin ja siitä ylöspäin olevia hintoja, jos tämä maailmantilanne normalisoituu.

Vattenfallin Strandberg huomauttaa, että ihmiset ovat erityyppisiä. Jotkut haluavat varmasti tietää mitä sähköstä maksavat tulevina kuukausina, vaikka hinta olisi melko kova.

–  He ovat laskeneet, että omilla toimillaan ja kulutuksellaan pystyvät hallitsemaan sitä laskun suuruutta, mitä ei tietenkään pysty spotilla aina välttämättä tekemään. Jos on todella kalliita tunteja ja joutuu kuitenkin lämmittämään taloa, voi tulla isojakin heittoja kuukausilaskuissa.

Energiaviraston Paananen toteaa, että pörssisähkösopimus soveltuu ihmisille, jotka pystyvät ajoittamaan sähkönkulutustaan.

–  Eli pystyy sitä kulutusta siirtämään pois kalleimmilta tunneilta. Esimerkiksi juuri ne aamupäivän tunnit tyypillisesti siinä kello 8–10 ja alkuilta kello 16–20. Siltä väliltä jos pystyy siirtämään sitä kulutusta yöajalle enemmän, pörssisähkösopimus voi olla hyvä sopimus. Määräaikaisia sopimuksia ei ole kovin paljon edes tarjolla tällä hetkellä, Paananen sanoo.

PAANANEN muistuttaa, että sähkösopimuksen merkitys vaihtelee hyvin paljon asumistyypin mukaan. Esimerkiksi kaukolämmössä olevalla kerrostaloasujalla kulutus on suhteellisen vähäistä.

–  Ne summat ovat kohtuullisen pieniä, riippuu tietysti kotitalouden tulotasosta. Siellä sillä ei ole niin isoa merkitystä, mikä sopimus se on, puhutaan enemmän kympeistä tai ehkä satasesta vuositasolla. Mutta sähkölämmittäjällähän tämä on huomattavasti merkityksellisempi tilanne. Jos kuukaudessakin kulutus on 2  000–3  000 kilowattituntia, hinnalla on iso merkitys, se voi olla useita satasia kuukausitasolla, Paananen sanoo.

–  Mutta tällä hetkellä mitään halpaa sopimusta ei saa.

Tällä hetkellä edullisin määräaikainen sopimus toisi tyypillisen kerrostalokaksion noin 2  500 kilowattitunnin vuosikulutuksella vajaan 800 euron sähkölaskun vuodessa. Sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus voi taas olla vaikkapa 20  000 kilowattituntia vuodessa, mikä toisi noin 6  000 euron vuosilaskun.