Poimijapula uhkaa kotimaista marjasatoa – jos tilanne ei ratkea, hillot ja mehut voivat loppua kauppojen hyllyiltä

Marjat

Marja-aika lähestyy ja hillat ovat jo tupella. Joka vuosi maassamme kypsyy 500 miljoonaa kiloa marjaa, josta vuosittain poimitaan 3–10 prosenttia.

Marjateollisuus ja marjojen jatkojalostus työllistää Suomessa satoja henkilöitä. Jatkojalostus vaatii kuitenkin raaka-aineen – jonkun on poimittava marjat. Ulkomaalaiset marjanpoimijat ovat olleet tapetilla joka vuosi. Tänä vuonna huolena on, kuka poimii marjasadon talteen.

– Ala on riippuvainen raaka-aineen saannista. Kauppojen pakastemarjat, mehut, hillot ja muut jatkojalosteet uhkaavat jäädä ensi talvena haaveiksi, mikäli satoa ei saada talteen, huomauttaa Arktiset Aromit ryn toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.

Marjanjalostaja Polarica oy:n toimitusjohtaja Jukka Kristo kertoo, että heidän marjoistaan ulkomaalaiset ovat poimineet vuosittain noin 95 prosenttia. Tänä vuonna kotimaiset marjat uhkaavat jäädä metsään.

Polarica ostaa mustikkaa Suomen lisäksi ainakin Ruotsista, Venäjältä, Ukrainasta ja Baltiasta, mutta myös kotimaiselle marjalle on tarve. Kristo kertoo, että ulkomaisia poimijoita kaivataan kipeästi.

Tavallisena vuonna esimerkiksi kotimaisista mustikoista valtaosan ovat poimineet ulkomaalaiset. 

– Meillä ei edes ole tällä hetkellä tietoa, tulevatko thaimaalaiset poimijat vai eivät. Toivottavasti tieto tulisi pikaisesti, Kristo toteaa. 

Polarica tuottaa suuren määrän marja-, hedelmä ja lihajalosteita. Jatkossakin Polarican on ostettava raaka-ainetta myös ulkomailta.

– Suomessa ei kasva mangoa, Kristo naurahtaa. 

Innostaakseen suomalaisia marjanpoimintaan Arktiset Aromit ry lanseerasi marjakaverikampanjan, jolla se haastaa koko kansan mukaan keräämään marjoja.

– Tänä vuonna haluamme kannustaa kaikkia kynnelle kykeneviä talkoisiin: poimitaan marjateollisuuden tarvitsemat 10–20 miljoonaa kiloa omin voimin, kannustaa Partanen

– Toivomme Marjatalkoot-idean kantavan myös tätä poikkeusvuotta pidemmälle. Voimme kääntää kehityksen suunnan ja ottaa omavaraisuutemme omiin käsiimme, Partanen toteaa.

Kristo ei vielä osaa sanoa, mitä marjojen hinnalle tapahtuu tai kuka ne poimii. Hän uskoo kuitenkin, että suomalaiset saa innostumaan marjanpoiminnasta ulkoilun, reippailun, luonnon ja mielenvirkistämisen kautta. 

– Ja marjanpoimintahan on verotonta tuloa, Kristo huomauttaa.