Pohjoisin Lappi tyhjeni jo – kunnat sopeutuivat vähään väestöön
Pohjoisimman Lapin pienet kunnat pärjäävät ennustetun väestökadon kanssa paremmin kuin muut Suomen syrjäseudut.
Tämä selviää Tilastokeskuksen syyskuun lopussa julkaisemasta väestöennusteesta.
Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella väestö vähenee ennusteen mukaan hieman yli kuusi prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Enontekiöllä vähennystä tulisi alle neljä prosenttia.
Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana väestö on vähentynyt näistä kunnista paljon nopeammin: Utsjoen väestö 19 prosenttia ja Enontekiön 25 prosenttia.
Väestöennusteen luvut ovat siis tapahtuneeseen kehitykseen verrattuna hillittyjä. Muualla Lapin syrjäseutujen kunnissa vähennystä väestöön ennustetaan paikoin tulevan jopa lähes kolmannes.
Pohjoisimpien syrjäseutujen kunnat ovat eläneet jo vuosikymmeniä hiipuvan väestörakenteen kanssa.
Palvelurakenne on hiottu ja sopeutettu tilanteeseen, arvioi asiantuntija Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimistosta MDI:stä.
– Sinnittelyssä on positiivinen etumerkki. Pieni muutos voi tuoda isoja lisiä paikallisten elämään, Aro sanoo.
Aron mukaan Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin kuntien on helppo nähdä pysyvän vähintään sinnittelijöiden tai jopa väestömuutoksessa voittavien kuntien joukossa.
Utsjoelta valtio on vuosia sitten poistanut poliisin, rajavartiolaitoksen ja Kelan toimipisteet. Kunnan ainoa pankkikonttori toimii pääosin ajanvarauksella. Muitakin palveluita tarjotaan yhteispalveluina tai etänä.
– Palveluiden poistumisena tätä ei välttämättä koeta. Työntekijät ovat toki muuttaneet pois, sanoo kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.
Kasvava matkailu selittää Lapin pohjoisten kuntien näkymiä. Utsjoella ja Enontekiöllä matkailu on vielä pienimuotoisempaa kuin eteläisissä naapureissa Kittilässä ja Inarissa, jotka ovat MDI:n Aron mukaan ainoat luontevat vertailukohdat Suomessa.
Utsjoella pysyvin väestönosa elää ja työskentelee luontaiselinkeinojen kuten porotalouden ja kalastuksen parissa, arvioi kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio.
Luontaiselinkeinojen tulevaisuudennäkymät ovat kunnanjohtajan mukaan ihan hyvät.
– Matkailun ja muiden elinkeinojen suunnasta on tullut positiivisia signaaleja, mutta vielä ollaan alussa, Tieva-Niittyvuopio sanoo.
Utsjoelle rakennetaan parhaillaan mökkejä, ravintoloita ja hotellia. Investointien arvo on useita miljoonia.
Myös Norja kannattelee pohjoisimpien kuntien rajakyliä. Utsjoen Nuorgamissa toimii useita kauppoja, kuten myös Inarin Näätämössä.
Enontekiön Kilpisjärvellä toimiva K-Market Kilpishalli on Enontekiön suurin yritys ja rajan lähellä asuvat norjalaiset sen suuri asiakaskunta.
– Raja on elintärkeä Kilpisjärven kylälle, sanoo Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen.
Työntekijöiden löytäminen pohjoiseen on ollut hankalaa jo pitkään. Aro ennustaa, että työvoimapula voi kroonistua pohjoisimmissa kunnissa.
Matkailu työllistää Lapissa toistaiseksi kausiluonteisesti, joten vakituisia asukkaita on alan ihmisistä vaikea saada. Toisaalta myös sosiaali- ja terveysalalle on hankala löytää työntekijöitä.
– Norja houkuttelee kaikilla aloilla paremmilla palkoillaan, tiivistää Utsjoen kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio.