Pilapiirtäjä Ville Ranta on ehdolla vuoden journalistiksi – Suuren journalistipalkinnon ehdokkaat julkistettiin
Iltalehden pilapiirtäjä Ville Ranta on ehdolla vuoden journalistiksi. Muut ehdokkaat ovat Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja, Ukrainan sodasta raportoinut Katriina Pajari ja Ylen videotoimittaja Jaakko Keso.
Suuri journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Palkinto on jaettu vuodesta 2001 lähtien.
Vuoden journalistin lisäksi Suuri journalistipalkinto myönnetään vuoden jutulle, vuoden journalistiselle teolle, vuoden pomolle ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuoden alueelliselle vaikuttajalle.
Palkinnon jakaa ja rahoittaa Päätoimittajien yhdistys yhdessä useiden suomalaisten mediayhtiöiden kanssa. Voittajat palkitaan 8. maaliskuuta.
Vuoden jutuksi on muiden muassa ehdolla toimittaja Riikka Smolander-Slotten kirjoittama artikkelikokonaisuus Ylelle rytmisen voimistelun epäasiallisesta urheilukulttuurista.
Palkintolautakunnan mukaan jutut paljastivat rytmisen voimistelun piirissä valinneen nöyryyttämisen ja pelon kulttuurin. Jutut kertoivat, kuinka nuoria tyttöjä on pyritty valmentamaan huipulle ankaralla kurilla, haukkumisella ja vaatimalla heiltä painonpudottamista.
Juttujen jälkeen muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Olympiakomitea ovat vaatineet muutosta voimistelun lajikulttuuriin.
Vuoden jutuksi ovat myös ehdolla Katja Kuokkasen Työtaistelu-niminen artikkeli Helsingin Sanomiin ja Anna Pihlajaniemen työryhmineen tekemä juttu Kodin Kuvalehteen runoilija Aija Anderssonin parantumattomasta syövästä.
Kuokkasen juttu kertoi Suomessa koulutetusta mongolialaisesta sairaanhoitajasta Anudari Boldbaatarista. Hän oli jättänyt Suomen sen jälkeen, kun hänen oleskelulupansa oli hylätty väärin perustein.
Palkintolautakunta sanoo, että juttu kuvasi heikossa asemassa olevan ihmisen toivotonta taistelua byrokratiaa vastaan.
Jutun julkaisun jälkeen Maahanmuuttovirasto tunnusti Boldbaatarin tapauksen käsittelyssä olleet puutteet ja laittomuudet sekä aloitti toimet prosessien parantamiseksi. Juttu herätti myös laajaa julkista keskustelua.
Pihlajaniemen ja työryhmän Hyvä vuosi -nimisessä jutussa puolestaan seurattiin vuoden ajan parantumatonta syöpää sairastavan Anderssonin elämää.
Palkintolautakunta sanoo, että juttu oli erilainen kuin monet muut kuoleman lähestymisestä kertovat jutut. Nyyhkytarinan sijaan siinä kerrottiin Anderssonin arkisista hetkistä ja ilonaiheista.
Lautakunnan mukaan jutun koskettavuus syntyi kerronnan vähäeleisyydestä ja siitä välittyi lähestyvän kuoleman kuuluminen osaksi elämää.
