Petteri Taalas fan club vastaan punavihreä blokki – ilmastopolitiikka jakoi kahteen leiriin HS:n tentissä
Ilmastotieteilijä Petteri Taalaksen valtavirrasta poikkeavat näkemykset hiilinielujen merkityksestä jakoivat puolueita Helsingin Sanomien tiistai-illan vaalitentissä.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko huomautti Taalaksen kummastelleen haastattelussa muutama päivä sitten, että Suomessa vaalien alla keskustelu ilmastonmuutoksen torjunnasta kilpistyy hiilinieluihin eli Suomessa metsiin. Monissa muissa maissa taas huomio keskittyy päästöihin.
– Sen sijaan, että me jatkamme päivästä toiseen keskustelua siitä, että voi voi mihin kaikkeen suomalaiset metsänomistajat nyt ovatkaan syyllisiä, kannattaisi keskittyä pohtimaan, miten voimme vähentää päästöjä, keskustajohtaja opasti.
Saarikko sanoi perustavansa näkemyksensä siihen, että ennen kaikkea globaalin metsäteollisuuden puun kysyntä määrittelee hakkuiden suuruuden. Jos lakiin lyötäisiin joku raja hakkuiden määrälle, puun kysyntä maailmassa ei vähenisi.
Taalaksen puheita komppasi myös kokoomuksen Petteri Orpo. Kokoomusjohtajan mukaan ilmastonmuutos ratkaistaan fossiilienergian korvaamisella puhtailla energiamuodoilla. Metsiin hän tarjosi parempaa metsänhoitoa.
– On selvää, että metsiä on hakattu huolimattomasti tai liian kovalla kädellä. Ensiharvennukset ovat jääneet liian myöhään. Metsittäminen pitää tehdä hakkuiden jälkeen nopeammin ja niin edelleen, Orpo myönsi. Hän sanoi uskovansa kuitenkin asiassa metsänomistajiin ja markkinatalouteen.
Vasemmistoliiton Li Andersson näki, että keskustelu on pyörinyt vaalikeskustelussa yksityisten metsänomistajien ympärillä siksi, että keskusta ja Saarikko ovat joka kerta sen sinne vieneet.
Anderssonin mukaan ensi vaalikaudella tarvitaan ehdottomasti hiilinielujen pelastuspaketti.
– Jos me emme saa tätä kehitystä muutettua, se tarkoittaa sitä, että täällä istuvat puolueet joutuvat etsimään vielä lisää päästövähennyksiä liikenteen, teollisuuden ja asumisen puolelta, jossa jo on kovia päästövähennystavoitteita.
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin totesi, että päästöt pitää tietenkin saada nopeasti alas niin Suomessa kuin globaalisti. Yhtä tärkeää on kuitenkin pitää myös nieluista huolta.
– Kun me katsomme tätä päästömäärää, mikä tuonne ilmakehään on jo pumpattu, se tulee lämmittämään itsessään tätä maapalloa tulevaisuudessa erittäin paljon, tämä on fakta. Jos meillä ei ole nieluja, jotka hiilidioksidia ilmakehästä imevät, niin siinä tapauksessa me olemme kaikki pulassa. Tämäkin on tieteellinen tosiasia.
Marinin mukaan kukaan ei ole esittänyt esimerkiksi yksityisten metsänomistajien aseman heikentämistä, vaan esimerkiksi valtion mailla olevien, erityisesti metsiä luontoarvoltaan arvokkaiden metsien suojelua.
Yksityisille metsänomistajille tarvitaan Marinin mukaan myös taloudellisia kannustimia oman metsän suojeluun paremmin tai puuston kasvattamiseen vanhemmaksi.
– Tällainen vastakkainasettelu, joka halutaan ehkä tietoisesti luoda, että täällä joku nyt olisi yksityisen metsänomistajan taskulla, ei pidä paikkaansa.
Perussuomalaisten Riikka Purra huomautti Taalaksen korostaneen, että suomalainen metsäteollisuus ei aiheuta metsäkatoa, Nasan satelliitit ovat oikeassa, päästöjä pitää tarkastella globaalisti ja Suomi voi vaikuttaa viemällä ympäristöteknologiaa muualle.
– Hiilidioksipäästöjä pitää vähentää siellä, missä se on järkevää ja niin edelleen. Tämä on juuri se; mitä perussuomalaiset on koko tämän kampanjan ajankin tuonut esille.
RKP:n Anna-Maja Henriksson näki, että vastakkainasettelusta pitää päästä pois ja saada vapaaehtoisilla toimenpiteillä myös metsänomistajat mukaan talkoisiin.
– On katsottava myös, että meidän oma metsäteollisuutemme pärjää. Minunkin mielestäni Petteri Taalas puhuu viisaasti, ja sitä meidän kannattaa myös kuunnella.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi, ettei fanita Taalasta ainakaan muiden puheenjohtajien esiin nostamasta näkökulmasta.
Ohisalo sanoi kuitanneensa ministerinä paljon kiitosta kansainvälisillä foorumeilla YK:n pääsihteeriä myöten siitä, että Suomi on tehnyt kunnianhimoista, välttämätöntä ilmastopolitiikkaa.
–Hän kannusti muita maita myös samaan. Meidän elinkeinoelämämme haluaa, että suomalaiset poliitikot pitävät ilmastotavoitteista kiinni, että tehdään tämä vihreä siirtymä. Se auttaa edelläkävijäyrityksiä myös viemään maailmalle niitä ratkaisuja, se on aivan valtava kansantaloudellinen kysymys, joka tuo meille uusia investointeja, uusia työpaikkoja, lisää veroeuroja.
Saarikko summasi, että puolueissa on selvästi asiassa eroja esimerkiksi käsityksessä siitä, kuinka vahva perusoikeus omaisuudensuoja on.
– Ja minä en esimerkiksi kannata puunpolton viemistä verolle, enkä sitä että lakiin kirjattaisiin rajoituksia tietynlaisia hakkuutyyppejä kohtaan, keskustajohtaja päätti.