Perustoimeentulotuen kiristys kuritti etenkin suurissa kaupungeissa – Kelalta kaikkiaan 33 000 muuttokehotusta
Viime vuonna 33 000 kotitaloutta sai Kelalta kehotuksen etsiä halvemman asunnon. Kyseessä on perustoimeentulotuen myöntämiseen kohdistunut tiukennus, joka on ollut voimassa viime vuoden huhtikuusta alkaen.
Kelan mukaan kehotuksia lähetettiin eniten alueille, joilla on paljon perustoimeentulotuen saajia, eli isoihin kaupunkeihin.
Kelan mukaan eniten kehotuksia saivat helsinkiläiset. Yhteensä lähes 5 900 kotitaloutta sai kehotuksen muuttaa halvempaan asuntoon. Toiseksi eniten meni viestejä Pirkanmaan hyvinvointialueen kotitalouksille. Lähes 3 800 kotitaloutta Pirkanmaalla sai vastaavan kehotuksen.
Listan kärjessä ovat myös Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet, joissa molemmissa kehotuksen sai noin 2 800 kotitaloutta.
Lakimuutos on rajoittanut Kelan mahdollisuuksia hyväksyä perustoimeentulotuen saajilla enimmäisrajoja ylittäviä asumismenoja ilman erityistä perustetta.
– Aiemmin Kela ei aina ole puuttunut siihen, jos kuntakohtaiset enimmäisrajat asumismenoissa ovat tuen saajilla ylittyneet. Nyt sitten huhtikuusta 2024 lähtien tuessa ei ole enää vastaavaa harkintaa – ellei asumismenojen ylittämiselle ole erityisiä perusteita, sanoo erikoistutkija Lauri Mäkinen Kelan tutkimusyksiköstä STT:lle.
Erityiset perusteet voivat Mäkisen mukaan liittyä terveydentilaan, lasten koulunkäyntiin tai yleisesti elämäntilanteeseen.
Jos asumismenot ylittävät kunnassa hyväksyttävän rajan, Kela kehottaa etsimään edullisempaa asuntoa kolmen kuukauden sisällä.
Kussakin kunnassa on määritelty enimmäisraja perustoimeentulotuessa hyväksyttäviksi asumismenoiksi. Enimmäisraja on matalin Kihniössä Pirkanmaalla, jossa yhden hengen asumismenoiksi hyväksytään enintään 363 euron asumismenot kuukaudessa.
Korkein raja on pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa yhden hengen asumismenoiksi hyväksytään 715 euroa kuukaudessa.
Kelalla ei ollut antaa STT:lle tietoja siitä, kuinka moni muuttokehotuksen saajasta on jäänyt asumaan kotiinsa ja kuinka moni on muuttanut. Toimeentulotuen hakija voi myös jäädä nykyiseen asuntoonsa, mutta tällöin hän maksaa itse asumismenojen ja kuntakohtaisen rajan väliin jäävän erotuksen.
Siitä ei myöskään ollut Kelalta saatavilla tietoa, millaisia kotitalouksia muuttokehotus on koskenut ja millä poikkeussyillä ihmiset ovat mahdollisesti saaneet jäädä asumaan asuntoonsa menettämättä tukiaan.
Perustoimeentulotukea sai yhteensä noin 250 000 kotitaloutta viime vuonna. Näistä suurin osa oli yksin asuvien kotitalouksia.
Pienituloisimmat voivat hakea asumismenoihinsa asumistukea ja perustoimeentulotukea. Asumistuessa on kuitenkin niin ikään enimmäisrajat, joten varsinkin suurissa kaupungeissa asumistuki ei välttämättä riitä kattamaan kaikkia asumismenoja kuten vuokra- ja vesikuluja.
– Tällöin asumismenoihin voidaan tarvita toimeentulotukea, Mäkinen sanoo.
Pienituloisten tilanteeseen on vaikuttanut myös se, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kiristi asumistuen saamisen ehtoja. Muun muassa asumiskuluista korvattavaa osuutta on laskettu, ja tukeen vaikuttavien tulojen vaikutusta on kiristetty.
Lisäksi työtulot otetaan kokonaisuudessaan huomioon, kun aiemmin asumistukea hakeva sai tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikutti tukeen.
Helsinkiläisten suureen osuuteen muuttokehotuksen saajien joukossa on vaikuttanut osaltaan myös se, että asumistuen enimmäisasumismenot laskettiin samalle tasolle pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa.
– Sen takia toimeentulotuesta maksetaan asumismenoja, kun asumistuki ei riitä, Mäkinen sanoo.
Kelan mukaan on selvää, että maksetut asumistuet ovat vähentyneet selvästi kiristysten jälkeen.
– Myönnetyt tuet ovat vähentyneet noin 30 miljoonalla kuukausitasolla, eli kyllä siellä on aika paljon tullut pudotusta, Mäkinen toteaa.