Perussuomalaisten maahanmuuttolinja on paikoin täysin päinvastainen kuin muilla – sopu hallitusneuvotteluissa ei synny helpolla

Säätytalolla käytävät neuvottelut maahanmuuttokysymyksistä ovat oletettavasti erittäin vaikeita, sillä neuvotteluissa olevien puolueiden maahanmuuttolinjauksista on hankalaa löytää yhdistäviä tekijöitä. Erityisesti näkemykset työperäisestä maahanmuutosta ja tavoitteista kotoutumisen suhteen ovat olleet osin päinvastaisia perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä.

Perussuomalaisille maahanmuutto on ylipäätään keskeinen politiikan osa-alue, ja puolue julkistikin alkuvuonna laajan maahanmuuttopoliittisen ohjelman. Sen keskeinen viesti on, että Suomen pitää kiristää maahanmuuttopolitiikkaansa, koska tähän asti politiikka on ollut löysää ideologisista syistä.

Muut puolueet ovat käsitelleet kantojansa asiaan esimerkiksi keväällä vaaliohjelmissaan.

Työperäiseen maahanmuuttoon perussuomalaiset vaatii ohjelmassaan täydellistä paradigman eli ajattelutavan muutosta. EU:n ulkopuolelta tulevaa työperäistä maahanmuuttoa ei tulisi puolueen mukaan pääsääntöisesti sallia, ellei kyse ole koulutetuista ihmisistä korkean lisäarvon työpaikkoihin. EU:n ulkopuolelta tulevalta työntekijältä tulisi heidän mielestään vaatia suomalaisten mediaaniansioita vastaavia tuloja, mikä tarkoittaa noin 3 300:aa euroa kuukaudessa.

Opiskeluperusteisen maahanmuuton porsaanreikiä vaaditaan myös tukittaviksi muun muassa seuraamalla tarkemmin opintojen etenemistä ja riittävää toimeentuloa.

Esimerkiksi RKP:n näkemys on jokseenkin päinvastainen. Sen mukaan Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ja siksi työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä ja sujuvoitettava. Puolue poistaisi ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan ja ottaisi käyttöön 30 päivän takuuajan työluvan käsittelyyn.

Myös kokoomus haluaa nopeuttaa kansainvälistä rekrytointia esimerkiksi keventämällä byrokratiaa ja myöntämällä työlupia nopeasti. Erikseen vaaliohjelmassa mainitaan panostaminen hoitajien kansainväliseen rekrytointiin.

Kokoomus haluaa myös lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrää toisella asteella, ja korkeakoulutuksesta valmistuneille se antaisi kahden vuoden oleskeluluvan työnhakua varten. Jonkinlaisen työluvan olisi valmis antamaan myös kristillisdemokraatit.

RKP puolestaan antaisi kolmansista maista tuleville ja Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaville henkilöille automaattisesti pysyvän oleskeluluvan.

Turvapaikanhakuoikeutta perussuomalaiset rajaisi vain Euroopan sisältä tuleviin. Se rajaisi myös turvapaikanhakijoiden liikkumisoikeutta, lyhentäisi päätösten valitusaikoja ja leikkaisi sosiaalietuuksia.

Oleskeluluvissa se haluaa ottaa käyttöön kansainväliset minimistandardit ja asettaa pysyvälle oleskeluluvalle lukuisia edellytyksiä.

Esimerkiksi perheenyhdistäminen ei perussuomalaisten mukaan tue kotoutumista vaan vahvistaa maahanmuuttajien rinnakkaisyhteiskuntien muodostumista.

– Suomessa pitää tarkasti seurata, minkälaisia perheenyhdistämisen rajoituksia tekee Ruotsin oikeistohallitus, jolla on tavoitteena laskea standardit perheperusteisissa oleskeluluvissa EU- ja kansainvälisen oikeuden minimitasolle, ohjelmassa todetaan.

Pakolaiskiintiö on puolestaan perussuomalaisten mielestä jäänne 1970–1980-luvuilta ja siitä pitäisi luopua.

RKP:n vaaliohjelmassa taas mainitaan erikseen, että kiintiöpakolaisjärjestelmä on edelleen tärkeä osa Suomen kansainvälistä vastuuta. Myös turvapaikanhakuprosessiin puolue suhtautuu hyvin eri tavalla kuin perussuomalaiset. RKP haluaa, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus saada toimivaa oikeusapua ja että perheenyhdistämisprosesseja helpotetaan. Puolue antaisi turvapaikanhakijoille myös oikeuden äitiyspakkaukseen.

Kokoomus esittää turvapaikkapolitiikan päivittämistä niin, että järjestelmän väärinkäyttö estetään. Se tehostaisi sekä turvapaikkahakemusten käsittelyprosesseja että palautuksia lähtömaihin sekä tekisi työnteosta ja kielenoppimisesta velvoittavampaa.

Myös kristillisdemokraatit näkee turvapaikkajärjestelmässä uudistamisen tarpeita. Kotoutumiseen esitetään porkkanoita, kuten työmarkkinatuen kielilisää, joka kannustaisi nopeaan suomen tai ruotsin kielen oppimiseen.

Perussuomalaisten ohjelmasta löytyy myös kotoutumiseen liittyviä kirjauksia, joita muut puolueet tuskin voisivat hyväksyä.

Kotoutumisessa tulisi perussuomalaisten mukaan esimerkiksi luopua monikulttuurisista käytänteistä ja edellyttää maahanmuuttajilta Suomen kielen ja kulttuurin omaksumista.

Ohjelmassa vaaditaan myös luopumista muslimien erivapauksista, jollaisiksi luetellaan muun muassa lasten vapauttaminen musiikin tai liikunnan tunneilta, naisten omat uimahallivuorot ja rukoushetket työpäivän aikana.

RKP:n vaaliohjelmassa henki on hyvin toisenlainen.

– Me emme hyväksy vihapuhetta emmekä rasismia. Me emme halua vastakkainasettelua ja polarisaatiota. Me haluamme rakentaa yhteiskuntaa osallisuuden ja vuoropuhelun kautta, siinä todetaan.

Kristillisdemokraatit toteaa omassa ohjelmassaan vaalivansa suomalaista kulttuuriperintöä ja arvoja. Puolue katsoo, että hyvä maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka tukevat sopuisaa yhteiseloa ja antavat Suomeen muuttaville eväitä ymmärtää suomalaista yhteiskuntaa.

– Vastakkainasettelua on pyrittävä välttämään ottamalla huomioon yhteiskunnan kantokyky sekä tukemalla eri taustoista tulevien ja eri tavalla ajattelevien välistä dialogia ja esimerkiksi uskontolukutaitoa.