Perheet, alueet ja työllisyys – keskustan puoluevaltuutetuilla selkeä näkemys keskustan politiikan painopistealueista
Keskustan pitäisi keskittyä kevään aikana perhepolitiikkaan, aluepolitiikkaan ja talous- ja työllisyyspolitiikkaan, ilmenee Suomenmaan keskustan puoluevaltuutetuille teettämästä kyselystä.
Kyselyyn vastanneista yli puolet eli 55 prosenttia nosti perhepolitiikan kolmen tärkeimmän teeman joukkoon.
Aluepolitiikan nosti esiin lähes puolet eli 49 prosenttia ja talous- ja työllisyyspolitiikan lähes yhtä moni eli 45 prosenttia vastanneista.
Kärkikolmikon peesissä tuli ilmasto- ja ympäristöpolitiikka. Sen nosti kolmen tärkeimmän teeman joukkoon 27 prosenttia puoluevaltuutetuista.
Vähiten kannatusta saivat kulttuuripolitiikan, ulko- ja turvallisuuspolitiikan esillä pitäminen. Kulttuuripolitiikkaa ei nostanut kolmen tärkeimmän teeman joukkoon yksikään vastaaja.
Syksyllä paljon esillä ollut ruokapolitiikka ei sekään oikein sytyttänyt puoluevaltuutettuja. Vain 12 prosenttia nosti ruokapolitiikan kolmen tärkeimmän teeman joukkoon.
Puoluevaltuutettujen toiveissa politiikan painopistealueissa on tapahtunut reilussa vuodessa ja hallituspohjan vaihduttua selvä muutos.
Suomenmaan puoluevaltuustokyselyssä marraskuussa 2018 eduskuntavaalien kärkiteemoiksi nostettiin koulutus- ja sivistyspolitiikka (78 %), ilmasto- ja ympäristöpolitiikka (63 %) ja perhepolitiikka (45 %).
Vastauksissa toivottiin puolueen taholta toden teolla painetta muun muassa työllisyysasian edistämiseen ja sote-uudistuksen etenemiseen.
– Näitä edistävät tietysti kaikki hallituspuolueet, mutta perhepolitiikka on nousemassa taas meidän jutuksi ja siihen myös paljon paukkuja, puoluejohtoa evästetään.
Repivän keskusteluilmapiirin tilalle kaivattiin arjen asioista huolehtivaa puoluetta.
– Osoittamalla konkreettisesti että huolenpito lapsiperheistä, omaishoitajista, koulujen toimintaedellytyksistä ja vanhusten hoivasta ovat keskustalle tärkeitä, saamme aikaan tulevaisuuden uskoa luovaa keskustelua, toisessa vastauksessa muistutetaan.
Vaikka ruokapolitiikka ei noussut kärkiteemoihin, myös sen esillä pitämistä toivottiin.
– Ruokapolitiikka ei kuitenkaan saa olla vastustamista ja tunnepohjalla takertumista menneeseen vaan aidosti ratkaisuja esittävää, erilaisia valintoja ja maailman muutosta hyväksyvää sekä kotimaisten kasvisvaihtoehtojen esille tuontia, innovaatioiden ja maatalouden muutoksen tukemista.
Puoluevaltuutetuilta kysyttiin myös, millä keinoilla keskusta voisi nostaa kannatustaan.
Monessa vastauksessa korostui politiikan nojaaminen arkijärkisyyteen ja puolueen viestin selkiyttäminen. Maltillisuutta, kohtuullisuutta, ratkaisukeskeisyyttä toivottiin.
– Hyvät tavat, uudet ratkaisut, tulevaisuuden realistiset visiot, muuan vastaaja pohtii.
Asennoitumisessa ”punavihreään” hallituspolitiikkaan oli selvästi kahta eri kuppikuntaa.
Eräässä vastauksessa muistutettiin, etteivät maaseudun ihmiset halua mitään realistista vihreyttä. Dieselautolla tulee saada tulevaisuudessa ja ajaa ja lihaa syödä syyllistämättä. Maahanmuuttoon pitää ottaa huomattavasti tiukempi linja ja asettaa politiikan pääpaino maaseudulle.
Vastauksissa toivottiin keskustalta myös terästäytymistä sosiaalisessa mediassa, jota erään vastaajan mielestä hallitsevat vihervasemmisto ja vähintään löyhästi perussuomalaisiin kytkeytyvät tahot.
– Puolueen on organisoitava viestintä ammattimaisesti ja puolueella tulee olla päätoimiset someaktivistit aivan samalla tavalla kuin puoluelehdelläkin on päätoiminen palkattu ammattitoimitus.
Kansanedustajat saivat puolestaan eräältä vastaajalta moitteita jatkuvasta omien kampanjoiden käymisestä yhteisen keskustan viestin kustannuksella.
– Nykymalli, jossa kansanedustajat kertovat saavutuksiaan omille kotiseudulleen ei kannatusta tästä enempää nosta. Tarvitaan yhteinen ja vahva visio.
Toisaalta populismin houkutuksista ja nuoria karkottavasta jarruttaja-imagostakin varoiteltiin.
Erään vastaajan mielestä populismia ympäristö- ja liikennekysymyksissä pitäisi kaikin mahdollisin keinoin välttää, ”vaikka se tarkoittaisi sitä, että tuhat kirjoittajaa uhkaisi taas jättää puolueen”.
Toisen mielestä kaikki puheet siitä, ettei hallituksessa pitäisi olla, on lopetettava.
Vastauksissa tuli esiin myös tarve tehdä ulostuloja joita ihmiset ymmärtävät.
– On oltava oikeasti huolissaan ilmastomuutoksesta, rasismista ja kaupunkilaisista, hyvän aluepolitiikan lisäksi.
Joissakin vastauksissa nousi esiin puolueen johtaminen ja puoluekokouksen lähestyminen. Viestintään kaivattiin lisää selkeyttä.
– Nyt puheenjohtaja vastailee ympäripyöreitä, mistä ei kukaan saa kiinni, eräs vastaaja katsoo.
– Ei arkailevaa esiintymistä. Korukielen puhuminen lopetettava, vaatii toinen.
Vantaan tulevan puoluekokouksen nähtiin myös vaikuttavan jo selvästi ilmapiiriin.
– Vältellään asioita ja mielipiteitä jotta ei syntyisi kuvaa että kannatetaan puolueen johtoon Vantaalla jotakin tiettyä henkilöä.
Toisaalta puoluekokous nähtiin myös todellisena näytön paikkana, johon kannattaa panostaa ja jonka onnistumiseksi kannattaa ottaa vaikka velkaa.
Muutamalla puoluevaltuutetulla oli huomautettavaa myös poliittisten ulostulojen tyylilajista.
Erään vastaajan mielestä keskusta voisi nostaa kannatustaan olemalla aktiivinen, lopettamalla räksyttäminen ja toisten aloitteiden ja höpinöiden mollaaminen sekä typerimpien juttujen kommentointi.
Toinen vastaaja nostaisi keskustan kannatusta vielä konkreettisemmalla reseptillä.
– Pitämällä Mikko Kärnän kurissa, hän evästää.
Kyselyyn vastasi 51 keskustan 135-jäsenisen puoluevaltuuston jäsentä 20.–27. tammikuuta.