Parlamentaarinen työryhmä yksimielinen harvaan asutun maaseudun kehittämisestä
Turhia normeja poistamalla ja rahoituksen paremmalla kohdentamisella harvaan asuttujen seutujen elämä ja elinvoima parantuvat varmasti, sanoo harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen työryhmä.
Työryhmä esitti tänään ratkaisuehdotuksensa palvelu- ja muun infrastruktuurin kehittämiseksi harvaan asutuilla alueilla.
– Tällä hetkellä Suomen aluepolitiikka on täysin Euroopan unionin tukien varassa. Nekin tuet valuvat pitkälti maakuntien keskuskaupunkeihin, sillä monen harvaan asutun alueen hankkeen toteuttaa jokin keskuskaupungin yritys. Siksi pitäisi tukea enemmän alueellisia toimijoita, Anne Kalmari, työryhmän puheenjohtaja, pohtii.
Työryhmä koostuu kaikista eduskuntapuolueista, sekä vakituisista asiantuntijoista ja kunkin puolueen edustaja todistikin vuorollaan, että harvaan asuttu maaseutu nähdään nimenomaan voimavarana ja kilpailukyvyn lähteenä.
– Juuri nyt harvaan asutuille seuduille kuuluu huonoa. Palvelut karkaavat ja väestö ikääntyy. Olen iloinen, että työryhmässä vallitsee yksimielisyys konkreettisista toimenpiteistä, joilla harvaan asuttuja alueita halutaan kehittää, keskustan Kalmari toteaa.
– Esimerkiksi kiinteistövero kohtelee harvaan asuttuja seutuja epäoikeudenmukaisesti. Veron taso on saatava vastaamaan kiinteistöjen todellista arvoa.
Kalmari näkee harvaan asutuilla seuduilla kuitenkin koko maan kasvun eväitä.
– Suomen kunnista yli 50 on kokonaan harvaan asuttuja, 120 osittain harvaan asuttuja. Harvaan asutuilla alueilla kuitenkin sijaitsevat Suomen uusiutuvat ja myös uusiutumattomat luonnonvarat puustosta malmiesiintymiin. Luonnonvarojen lähellä on myös näihin liittyvä osaaminen. Alueilla on ratkaiseva merkitys koko Suomen taloudelle.
Ratkaisuehdotuksia työryhmällä on esimerkiksi tiestön, internet-yhteyksien ja asumisen mahdollisuuksien kehittämiseen.
Työryhmä pitää lisärahoitusta tiestön parantamiseen ensiarvoisen tärkeänä, sillä ilmastonmuutoksen myötä teiden talvikunnossapidosta tulee kalliimpaa.
Ehdotuksiin kuuluvat esimerkiksi yli hallituskausien ulottuva korjausvelkaohjelma yleisille teille, yhdysteiden uusimisväli 50:stä 25:een vuoteen ja tieluokitusten nosto, silloin kun se on tarkoituksenmukaista.
Digitaaliset palvelut ja digitaalinen infrastruktuuri halutaan myös tarjota toimivana maan joka kolkkaan. Työryhmä ehdottaa yleispalveluliittymien tiedonsiirron vähimmäisnopeudeksi 20 megabittiä sekunnissa vuoteen 2015 mennessä.
– Jos netin nopeuden minimitasosta tulee velvoittava, on iso asia, että oikeusuhalla voi vaatia toimivaa nettiä ynnä muita palveluita, Kalmari sanoo.
– Haluamme taata myös postipalvelut edelleen kotiinkuljetuksena, jos lähimpään toimipisteeseen on yli 20 kilometriä. Harvaanasuttujen alueiden kuntakeskuksiin on myös saatava pakettiautomaattipalvelut.
Työryhmän varapuheenjohtaja, Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Tytti Määttä kertoo parlamentaarisen työryhmän tulleen tosi tarpeeseen.
– Harvaan asutun maaseudun verkosto on pitkään toivonut parlamentaarisen työryhmän perustamista. On erittäin hieno asia että työryhmä on nyt pystyssä. Paljon työtä on vielä edessä, esimerkiksi verokysymykset ovat suuri asia, mutta on erittäin tärkeää, että harvaan asuttujen seutujen asioihin saadaan nyt laajempaa päättäjien huomiota.
Joukkoliikenteeseen työryhmä kaavailee radikaaleja muutoksia.
– On päivänselvää, ettei tyhjinä kulkevien bussivuorojen tukeminen ole kannattavaa. Harvaan asutuilla seuduilla tuleekin panostaa joukkoliikenteen sijasta enemmän kutsuliikenteeseen. Kutsuttava liikenne vastaa varmasti liikkumisen tarpeisiin, Kalmari täräyttää.