Pankit pitävät Euroopan ulkopuolella asuvia suomalaisia "riskeinä" ja lopettavat tilejä

Talous

Asuminen ja työnteko ulkomailla on avautunut entistä useammalle esimerkiksi etätöiden myötä. Tästäkin syystä on kysytty, keille ulkomaille muuttaneille Suomen pankkien tulee järjestää kotimaassa peruspankkipalvelut.

Esimerkiksi Australiassa on ihmetelty, että Suomen pankit ovat ilmoittaneet tilien lopettamisesta ihmisille, jotka ovat voineet pitää Suomessa pankkitilinsä ongelmitta jopa vuosikymmeniä.

Onko lakeihin tai niiden tulkintaan tullut hiljattain muutoksia?

– Rahanpesulainsäädännössä on tapahtunut jossain määrin muutoksia. Lisäksi rahanpesun varalta ollaan nykyisin (pankeissa) hirvittävän varovaisia, sanoo valtiovarainministeriön (VM) neuvotteleva virkamies Kari Kemppainen.

Suomen kansalaisuus ei ole tässä ratkaiseva seikka.

– Nykyisen lainsäädännön mukaan Suomen peruspankkipalvelut pitää järjestää ETA-alueella laillisesti asuville. Tuon enempää ei ole syytä sanoa tällä erää, analyysit ovat kesken. Mutta sen voi todeta, että toisaalta tuo ei ole kielto: pankkien peruspalveluita on mahdollista tarjota Suomessa muillekin.

– Ulkosuomalaisten tilien viimeaikaisista irtisanomisista voin VM:n osalta todeta, että niiden takana lienee pitkälti niin sanottu de-risking ilmiö, Kemppainen lisää.

De-risking tarkoittaa sitä, että finanssilaitos pyrkii riskien hallitsemisen sijaan välttämään asiakkuuteen liittyviä riskejä. Keinona on lopettaa tai rajoittaa liikesuhteita kokonaisten korkeariskisiksi arvioitujen asiakasryhmien kanssa.

Suomi-Seura on maailmalla olevien, sinne lähtevien ja sieltä palaavien suomalaisten etujärjestö. Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri kertoo STT:lle, että de-risking irtisanomalla kokonaisia asiakasryhmiä on hänelle uusi käsite.

– Se hämmästyttää, ovatko ETA-alueen ulkopuolella asuvat ulkosuomalaiset (Suomen pankkien kannalta) riski, politiikassa vuosikymmeniä vaikuttanut Sauri kummastelee.

Suomi-Seuran toiminnanjohtajan Tina Strandbergin mukaan ulkosuomalaiset kokevat, että pankkipalveluiden osalta Suomen kansalaiset eivät ole keskenään tasa-arvoisia, kun asuinpaikka määrittää pankkipalvelut.

– Monella ulkosuomalaisella on tarvetta suomalaiselle pankkitilille muun muassa kesämökin tai muun kiinteistön asioiden hoitamiseksi, Strandberg lisää.

Finanssivalvonnan (Fiva) johtava juristi Jonna Ekström otti taannoin asiaan kantaa Finanssivalvonnan blogissa, jonka otsikkona on paljonpuhuvasti Ei tule ampua tykillä kärpästä.

Hänen mukaansa Fiva on ollut jo pidempään huolissaan siitä, jos pyritään poistamaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä äärimmäisellä tavalla, irtisanomalla asiakkuus.

– Ylipäänsä hyvin jyrkät pankin toimet esimerkiksi irtisanomalla kokonaisia asiakasryhmiä eivät ole perusteltuja. Riskienhallinnan keinojen pitää olla oikeasuhtaisia ja kohtuullisia, Ekström täydentää nyt STT:lle.

Fivan johtava juristi myös linjaa, että pankki voi arvioida asiakkaansa tarvetta tilille ja tilin väärinkäytön riskejä esimerkiksi sillä perusteella, miten usein tiliä käytetään.

– Pitkään käyttämättömänä olleeseen tiliin voi liittyä rahanpesun riskejä.

Osuuspankista kerrotaan STT:lle, että pitkään käyttämättä ollut tili ei ole OP:ssa henkilöasiakkaalle este tilin säilyttämiselle.

– Meillä ei ole tilin voimassa pitämiseksi edellytystä, että sillä pitää olla tapahtumia. Lähtökohtaisesti Osuuspankki myös pitää olemassa olevat tilit voimassa, vaikka henkilö muuttaisikin ulkomaille. Sillä ei oikeastaan ole merkitystä, mihin maahan asiakkaamme muuttaa, toteaa OP:n arjen palveluista vastaava johtaja Masa Peura.

Sen eron Peurakin tuo esiin, että Suomen pankkien on tarjottava peruspankkipalvelut ETA-alueella asuville.

– Koska meillä ei ole toimilupaa ETA-alueen ulkopuolella, uusia palveluita emme voi siellä avata.

Mikä sitten voi edellyttää pankkia sulkemaan asiakkaan tilin?

– Pankilla on velvollisuus pitää asiakastiedot ajan tasalla, eli tuntemistiedot kuten osoite kunnossa. Jos asiakas ei niitä meille pyynnöstäkään toimita, pankilla on velvollisuus Suomessa, ETA-alueella ja kaikkialla rajoittaa tai jopa sulkea tili. Laissa on määritelty, mitä pankilta edellytetty asiakkaan tunteminen merkitsee, Peura täsmentää.

STT pyysi kommenttia ulkosuomalaisten tilien tilanteesta kolmelta suurelta Suomessa toimivalta pankilta. Nordeasta ja Danske Bankista ilmoitettiin, että niiltä ei löytynyt henkilöä antamaan vastauksia torstaina tai perjantaina.

Pekka Saurin mukaan Suomi-Seura pitää alkavan viikon maanantaina yhteistyössä sisäministeriön kanssa ulkosuomalaisstrategian seurantaseminaarin, joka kartoittaa kotimaan ulkopuolella asuvien suomalaisten tilannetta.

– Toivon, että siellä saadaan päivitystä pankkiasiaan, Sauri painottaa.

Kari Kemppainen kertoo, että valtiovarainministeriö on saanut pankkitilien lopettamisesta kyselyjä ja valituksia ulkosuomalaisilta. Ministeriö on vastannut, että se ei voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin, mutta ottaa mielellään vastaan tietoja pankkitilien tilanteesta.