Palomuuri laitaoikeistolaista AfD:tä vastaan rakoilee Saksan itäisissä osavaltioissa – tutkijat eivät silti usko, että perinteiset puolueet mahtuvat vieläkään samaan hallitukseen puolueen kanssa
Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) on noussut Saksassa viime vuosina valtakunnallisestikin isoksi puolueeksi, mutta toistaiseksi perinteiset valtapuolueet ovat eristäneet AfD:n hallitusyhteistyöstä paitsi liittovaltio- myös osavaltiotasolla. Puolue on pyritty pitämään visusti niin kutsutun palomuurin takana.
Syksyn alussa AfD:n kolmella vahvalla kannatusalueella järjestettävät maapäivävaalit lisännevät painetta tehdä yhteistyötä laitaoikeistolaisen puolueen kanssa. Vaalit pidetään Thüringenissä ja Saksissa 1. syyskuuta sekä Brandenburgissa 22. syyskuuta. Thüringenissä ja Saksissa AfD:lle on ennustettu 30 prosentin kannatusta.
Sen sijaan Saksan liittohallitukseen kuuluvien puolueiden eli sosiaalidemokraattien (SPD), vihreiden ja liberaalien (FPD) kannatus laahaa alamaissa. Brandenburgissa SPD:n kannatus yltää tosin ennusteiden mukaan vielä 20 prosenttiin, mutta sielläkin suosio on laskussa.
STT:n haastattelemat saksalaistutkijat pitävät epävarmana, että muut puolueet suostuisivat hallitusyhteistyöhön AfD:n kanssa syyskuun vaalienkaan jälkeen.
– En usko, että (AfD:n kanssa) tullaan tekemään suoraan yhteistyötä, tutkija Dietrich Herrmann Heinrich Böll -instituutista sanoo.
Duisburg-Essenin yliopistossa työskentelevän politiikantutkijan Conrad Zillerin mukaan on todennäköistä, että hallituskokoonpanot menevät kaikissa kolmessa osavaltiossa vaihtoon.
Huolimatta siitä, saako AfD yhdessä tai useammassa itäisessä osavaltiossa niin suuren äänivyöryn kuin mitä sille on kannatuskyselyissä povattu, tulee vaaleista joka tapauksessa liittohallitukselle kiusalliset.
Sekä Thüringenissä että Saksissa liittokansleri Olaf Scholzin puolue SPD sekä vihreät ja FPD keikkuvat 5 prosentin äänikynnyksen tienoilla. Koko maassa SPD:n kannatus on 15 prosentin, vihreiden 10 prosentin ja FPD:n 5 prosentin tuntumassa.
Jos puolue ei ylitä 5 prosentin äänikynnystä, se ei saa edustusta parlamenttiin.
Laitavasemmistolainen Linke taas on ollut perinteisesti vahva itäisissä osavaltioissa. Saksissa saatetaan kuitenkin nähdä syyskuun vaaleissa tilanne, jossa Linke putoaa maapäivien parlamentista ensimmäistä kertaa sitten Saksojen jälleenyhdistymisen.
AfD:n lisäksi kannatuskyselyjen kärjessä ovat konservatiivinen ja keskusta-oikeistolainen Saksan kristillisdemokraattinen unioni (CDU) ja Linkestä tämän vuoden alussa ovet paukkuen lähteneen Sahra Wagenknechtin vuoden alussa perustama puolue (BSW).
Saksissa hallituksen muodostavat tällä hetkellä CDU, SPD ja vihreät. Tutkijoiden mukaan vaikuttaa todennäköiseltä, että 30 prosentin kannatusta nauttiva CDU pysyisi johdossa myös syyskuun vaalien jälkeen.
Thüringenissä äänet jakaantuvat kannatuskyselyissä hajanaisemmin. AfD on toistaiseksi reilusti johdossa, mutta hallituskoalitioon on tunkua. Kärjessä ovat CDU:n lisäksi myös BSW ja Linke.
– On suhteellisen epätodennäköistä, että nyt hallituksen muodostavat Linke, SPD ja Vihreät jatkavat hallituksessa, Ziller arvioi.
Suuri kysymys tutkijoiden mukaan onkin se, kenen kanssa CDU voi tehdä yhteistyötä ja kenen kanssa ei. Vaikeaa hallituksen muodostamisesta tulee Zillerin mielestä joka tapauksessa.
Ziller arvioi, että Saksissa CDU saattaisi muodostaa hallituksen myös SPD:n ja vihreiden kanssa, jos niiden kannatus ylittäisi 5 prosentin äänikynnyksen.
Puolueen puheenjohtaja Friedrich Merz on moneen kertaan vakuutellut, ettei CDU aio mennä samaan hallitukseen AfD:n kanssa.
CDU on tehnyt niin kutsutun yhteensopimattomuuspäätöksen (saks. Unvereinbarkeitsbeschluss), jolla se on sulkenut pois yhteistyön AfD:n ja Linken kanssa.
Herrmannin mukaan yhteensopimattomuuspäätös ei kuitenkaan välttämättä enää pidä.
– Saksissa CDU tekee jo yhteistyötä AfD:n kanssa, toistaiseksi vain kunnallispolitiikassa, ei vielä maapäivillä.
Osavaltiotasolla keskustaoikeistolaiset kansanedustajat ovat jo nojanneet AfD:n tukeen esimerkiksi Thüringenissä viime syksynä leikatessaan paikallista kiinteistöveroa.
Tutkijoiden mukaan voisi olla myös mahdollista, että CDU muodostaisi vähemmistöhallituksen ja veisi ehdotuksiaan läpi AfD:n tuella.
Yksi yhteistyökumppani voisi myös olla Wagenknechtin BSW. BSW-puolue yhdistelee elementtejä niin vasemmalta kuin äärioikealtakin. Se ajaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, mutta myös tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja aseavun lopettamista Ukrainalle.
Vasta perustettu puolue ei ole idässä mikään pieni tekijä. Eurovaaleissa puolue keräsi 6,2 prosenttia, ja sen kannatus on ollut yli 10 prosentin kaikissa kolmessa itäisessä osavaltiossa. On ennustettu, että Thüringenissä BSW saattaisi taistella CDU:n kanssa AfD:n jälkeen toiseksi suurimman puolueen paikasta.
Jos perinteiset puolueet eivät onnistu ylittämään viiden prosentin äänikynnystä, voi olla, että CDU:n ainoa mahdollisuus on tehdä yhteistyötä BSW:n kanssa.
Zillerin mielestä puolueita yhdistävät konservatiiviset arvot. Herrmannin mukaan CDU ja BSW voivat Saksissa löytää yhteisen sävelen myös suhtautumisessaan Venäjään.
– Wagenknecht on aina puolustanut Putinia kansainvälisessä politiikassa. Mielenkiintoista on, että myös Saksin CDU-puolueesta tuleva ministeripresidentti on Putin-mielinen. Hän haluaisi muun muassa jatkaa kauppaa Putinin kanssa.
Saksin ministeripresidentti Michael Kretschmer (CDU) ehdotti Spiegel-lehden mukaan pian Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022, että konflikti voitaisiin jäädyttää, jotta Saksalle tärkeät raaka-ainekuljetukset eivät vaarantuisi.
Zillerin mukaan erityisesti Thüringenissä on ainakin teoriassa mahdollista, että BWS ja AfD muodostaisivat hallituksen. Toistaiseksi yhteistyölle on kuitenkin yksi suuri este, jonka nimi on Björn Höcke.
Höcke on AfD:n kärkiehdokas Thüringenissä. Hänet tunnetaan Saksassa etenkin natsien retoriikkaa mukailevista kommenteistaan.
– Yksi mahdollisuus, josta parhaillaan myös (julkisesti) keskustellaan, olisi se, että Höcke vaihtaisi osavaltiopolitiikasta liittopäiväpolitiikkaan ja hänet korvaisi joku toinen kandidaatti, joka voisi tehdä yhteistyötä BSW:n kanssa, Ziller pohtii.
Zillerin mukaan Saksassa myös talouselämä seuraa vaaleja huolissaan. Sekä AfD että BSW olisivat maan talouseliitille epämieluisia vaihtoehtoja: AfD erityisesti puolueen maahanmuuttajavihamielisyyden vuoksi, BSW vasemmistolaisen talouspolitiikkansa takia.
– AfD:n maahanmuuttovihamielinen politiikka ei varsinaisesti ole suotuisa taloudelle, koska olemme ikääntyvänä yhteiskuntana riippuvaisia maahanmuutosta, Ziller sanoo.
Hän arvioi, että mahdollinen hallinnollinen umpisolmu voi ennestään lisätä itäsaksalaisten tyytymättömyyttä demokratiaan.
– On joka tapauksessa vaarana, että ihmiset tulevat yhtä tyytymättömämmiksi demokratiaan, mikä taas jälleen sataa AfD:n laariin, Ziller arvioi.